Aikainen syyskuun aamu alkaa Kolarin kunnan Äkäslompolossa lämpömittarin näyttäessä pakkasasteita. 35-vuotiaan Sampo Kaulasen perheessä ollaan kuitenkin jo hereillä, sillä kova tuuli on riehunut yöllä pitkin seitsemän tunturin kylää ja valvottanut myös taajaman tunnetuinta kauppiasta.
Sampo Kaulanen on Suomen tuorein nettijulkkis. Kasvojen takaa löytyy koko Suomen suurimman K-Marketin, eli Jounin Kaupan kauppias. Kun vasta tämän vuoden tammikuussa lapinmiehen pyörittämän kauppakeskuksen Facebook-sivuilla oli noin 3.000 tykkäystä, on määrä noussut syyskuun loppuun mennessä jo yli 91.000:een. Tässä kohtaa voidaan puhua ilmiöstä.
– Pappani Jouni Kaulanen perusti kaupan sotien jälkeen vuonna 1950. Myymälä toimi 80-luvulle saakka hänen kotinsa alakerrassa, ja se oli sellainen yhden huoneen kokoinen paja. Vanhempani jatkoivat kaupan pitämistä ja rakensivat 50-neliöisen putiikin vanhan myymälän viereen. Sen jälkeen kauppiastoiminta on kehittynyt hiihtokeskusten kasvun varassa.
Sampon kauppiasura kulkee suvussa verenperintönä. Hän muutti Etelä-Suomesta takaisin Äkäslompololle vuonna 2005 ja päätti kokeilla, miltä kaupan pyörittäminen maistuu. Isompaa myymälää ryhdyttiin rakentamaan heti, ja se oli samalla Sampon ensimmäinen henkilökohtainen projekti. Marketin koko on nyt 6.000 neliötä.
Uuttera ja idearikas Sampo on monessa voissa paistettu ja liemessä keitetty mies. Hän on yrittänyt saada K-Marketiaan maailmankartalle lukuisilla eri tavoilla. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi vuonna 2008 uuden myymälän avajaisissa järjestetty konsertti, jossa esiintyi Hanoi Rocks, Hurriganes ja Paula Koivuniemi. Sen jälkeen mies on tehtaillut kauppansa tontille joka vuosi kymmeniä eri tapahtumia.
– Sitten meiltä loppuivat rahat. Mietin, että voisin tehdä markkinointia omalla naamalla. Menin Hjallis Harkimon Diili-ohjelmaan vuonna 2010. Ja siellä minä tapasin nykyisen vaimoni Michelen, eli Mintun. Siitä käynnistyi eräänlainen mediapeli ensimmäisen kerran. Sitten olin mukana kahden kauden ajan Ylläs – Huipulla tuulee -ohjelmassa.
– Facebook tuli kuvioihin mukaan vasta tänä vuonna, ja huomasin, että muutaman kuukauden kestänyt Facebookissa härvääminen oli paljon tehokkaampaa, kuin kaikki aiemmat temput yhteensä. Aika erikoista, Sampo pohdiskelee naurahtaen.
Nykyisin Sampo Kaulanen on yhtä kuin Jounin Kauppa. Yrityksen brändi on henkilöitynyt voimakkaasti kolmannen polven kauppiaaseen, eikä suosiota vähennän villin pohjoisen kasvatin määrätietoinen luonne. Jounin Kaupan esikuvana voidaan pitää Pohjanmaan ylpeyttä – Vesa Keskisen Tuurin kyläkauppaa.
– Halusin nimenomaan, että kauppa henkilöityy minuun ja erottuu siten muista putiikeista. Siinä on tietysti omat vaaransa, ja suosio kääntyy nopeasti vastaan jos töpeksii. Katselin aikoinaan Keskisen Vesan hommaa ja huomasin, miten hyvin hän pärjäsi suosion kanssa. Olemme jutelleet Vesan kanssa puhelimessa, mutta henkilökohtaisesti emme ole ehtineet vielä tapaamaan. Hän on aika liikkuvaista sorttia.
Sampo kuitenkin vakuuttaa, että Jounin Kauppa kulkee omia polkuja ilman, että hän matkisi muita. Hänen tarkoituksenaan ei ole järjestää Miljoonapilkkiä tai muita Tuurista tuttuja tapahtumia. Sampon mukaan kaikessa touhussa tulee olla omaperäinen.
Äkäslompololla asuu vakituisesti noin 600 kyläläistä. Määrä moninkertaistuu laskettelukauden aikana, kun parikymmentätuhatta lomalaista valtaa Yllästunturin ympäristön. Aiemmin kesät ovat olleet hiljaisempia myös Jounin Kaupassa, mutta tämän vuoden nettisuosio on saanut ihmiset pysähtymään ostoksilla esimerkiksi kesälomien Norjan reissuilla.
– Viime kesänä alkoi tulla jo kamalan paljon porukkaa katsomaan, että mikä härö täällä kaupassa on. Yritystoiminta on ihan kulkijan kädessä ja liikevaihdosta 90 prosenttia tulee ulkopaikkakuntalaisilta. Uskon, että tällä hetkellä myös kaupalla on merkitystä alueen turismille, ja ihmiset muistavat meidät lomalle saapuessaan.
Säännöt saavat sarven otsaan
Kauppiasherra on hankkinut oppinsa elämänkouluja käymällä. Suuren suosion syy lienee miehen maalaisjärjessä, joka ohittaa monimutkaisen byrokraattien laatiman sääntöviidakon. Sampon käsissä markkinointi sekä myynti saa ihmisläheisemmän muodon. Hän toteuttaa usein hankkeitaan hetken mielijohteesta. Esimerkkinä mainittakoon kesällä toteutettu Hullun Polkasu -pyöräilykampanja, joka oli kymmenen minuutin ideoinnin tulos.
– Pyöräiltiin hyväntekeväisyyskampanjan nimissä Äkäslompololta Norjan Altaan Jäämerelle uimaan. Mukaan tuli pyöräilijöitä muun muassa Turusta, Helsingistä ja Tampereelta, ja tempaus sai laajasti mediahuomiota myös norjalaisessa mediassa. Totuus on kuitenkin se, että tempausten suosiota on vaikea ennakoida, ja parhaassa tapauksessa ne saattavat saada järjettömät mittasuhteet verkossa.
Sampon käytännönläheisyys korostuu etenkin miehen kauppiastoiminnassa. Hän haluaa luottaa omaan ja asiakkaidensa järkeen sen sijaan, että noudattaisi kaikkia virkamiesten laatimia säädöksiä ja ehtoja pilkuntarkasti. Hyvänä esimerkkinä ovat hänen vastikään myymänsä kakkoslaadun vihannekset, jotka eivät täyttäneet ulkonäöllisesti normeja. Suomalaiset rakastuivat kieroihin kurkkuihin, joita ei normaalisti edes myydä.
– Asioita tulisi ajatella järjellä. Esimerkiksi kieroja kurkkuja työnnetään jopa roskiin, vaikka ne ovat ihan käyttökelpoista kamaa. Samaan aikaan ihmiset sanovat, että he haluaisivat halvempaa tuotetta ja ruokaa. Kauppiaat tuskailevat, kun ruoan hinta nousee. Kaikki tämä johtuu ainoastaan säännöistä ja byrokratiasta, eli puhtaasta tyhmyydestä. Kukaan ei kehtaa puhua asiasta, vaikka kaikki tietävät mistä on kyse.
– Minulle nousee tällaisesta toiminnasta sarvi otsaan ja siksi haluan kapinoida vastaan. Toteutan järkevää toimintaa, vaikka se liikkuisi virallisesta näkökulmasta ajateltuna lain rajamailla. Asioihin tulisi saada muutos, jotta maailmasta tulisi edes vähän parempi paikka. Rumat vihannekset olivat kaiken lisäksi maultaan parempia kuin ”ykkösluokan” kamat. Niistä tehtiin makutesti asian todistamiseksi.
Moni on seurannut huolestuneena, kuinka paljon ihmiset heittävät käyttökelpoista ruokaa roskiin. Kuluttajat sekoittavat liian helposti Parasta ennen -merkityt tuotteet niihin, joihin on merkitty tarkemmin määritelty Viimeinen käyttöpäivä -merkintä. Ihmisten kannattaa luottaa enemmän omiin aisteihinsa ruoan terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden suhteen kuin tuijottaa paketin kyljessä olevia päivämääriä.
– Se on ihan sama jugurttien ja hapanmaitotuotteiden kanssa. Tiedän aivan satavarmasti senkin, että ne säilyvät paljon pidempään mitä niissä luvataan. Päivämäärät on merkitty vain siksi, että tehtaat eivät voi luvata sataprosenttista säilyvyyttä kaikkiin tuotteisiin tietyn ajan jälkeen. Mitä sitten? Onhan täällä ketkutettu hengissä tähänkin saakka.
– Yhteiskunta on mennyt ihan hulluksi, kun ihmisten toimintaa säädellään ja paapotaan. Tuntuu, että kaikessa pitää olla joku laki tai direktiivi, ettei ihmisten omaan järkeen ja arvostelukykyyn luoteta. Meitä holhotaan liikaa, Sampo pamauttaa jyrkästi.
Jokainen tietää, että jos näkee jugurttipurkissa hometta, ei sitä kannata syödä. Sampo vierastaa ajattelutapaa, jossa ensimmäisenä kysytään mitä voi käydä tai tapahtua. Hänen mielestään ei ole järkevää luoda jatkuvasti uhkakuvia tai kysyä, onko jokin asia sallittua. Sen sijaan tulisi keskittyä hyötyihin ja siihen, mitä iloa jostain asiasta on – vaikka se ei noudattaisikaan kirjaimellisesti pölyisissä toimistoissa laadittuja sääntöjä.
– Puhutaan, että maassamme vallitsee kauhea lama ja ihmisiä pitäisi tukea. Esimerkkinä kuitenkin sellainen juttu, kun arvoin Ässä-arvan netissä. Siitä nousi kohu. On kuulemma laitonta, jos asiamies arpoo arvan. Sen sijaan kadulta tempaistu Pertti saisi suorittaa arvonnan, vaikka sekin idea lytättiin kauhistellen. Oikeasti, kenelle siitä on haittaa, jos työnnän ilmaiseksi ihmisille vaikka kaupallisen verran arpoja ulos? Sehän on vain minun omaa typeryyttä. Hyvän tekeminen on kiellettyä.
Sampo kiteyttää monen suomalaisen mielipiteen siitä, että päättävissä elimissä leikitään eipäs-juupas -leikkiä, eivätkä maassamme vallitsevat lait ja säädökset ole enää järkeviä. Hänen mukaansa kieltoihin pitäisi löytää kultainen keskitie, jossa mentäisiin aivan kuten ennen, mutta ilman järjetöntä byrokratiaa ja ihmisten oman ajattelukyvyn aliarvioimista. Esimerkiksi kukaan ei juo viinaa pelkästään siksi, että näkee mainoksen alkoholista. Kiellot lietsovat tuotteesta pahan, vaikka koko tapakultuuria tulisi muuttaa suopeammaksi ja järkevämmäksi.
– Lopetettaisiin tämä idiotismi, Sampo pyytää.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä
Julkisuuteen nousi heti Jounin Kaupan vihannestempauksen jälkeen tieto, jonka mukaan myös Prismat ottavat myyntiin erän käyriä kurkkuja. Sampon mielestä suuret kaupat ovat toiminnassaan liian varovaisia ja pelkäävät tavallisten ihmisten mielipiteitä.
– Jos mullekin tulee kymmenen ideaa, niin ei niistä kaikki ole onnistuneita tai hyviä. Mutta ei siinä mitään haviäkään, jos kokeilee.
Jounin Kauppa nimitti äskettäin toimitusjohtajakseen Sampon vaimon Michele Murphy-Kaulasen. Tämä siksi, että kauppias itse voi keskittyä tulevaisuudessa yhä enemmän markkinointiin ja kehitystyöhön, kun vaimon tärkeitä taitoja tarvitaan johtamisessa. Mies lupasi Facebook-päivityksessään, että he tekevät porukalla kaupasta sellaisen, mikä saa ihmisten silmämunat muljahtamaan päässä.
– Mulla on tavoitteena tässä vaimon kanssa, että tehdään tästä kairan rouhein ruokakauppa. Haluamme, että Jounin Kauppa yllättää positiivisella tavalla jokaisen ihmisen, joka tänne tulee. Tavoitteena on olla elämyksellinen putiikki.
Haaveena on, että Jounin Kauppoja löytyy jossain vaiheessa muualtakin kuin Äkäslompololta. Sampo haluaa omanlaisensa kauppaketjun, mutta sitä ennen jo olemassa oleva helmi pitää hioa timantiksi.
– Olemme ottaneet ensimmäisen askeleen. Ylläksellä olen kauppias vuorokauden ympäri ja illat menee tulevaisuutta suunnitellen ja nykyisyyttä jalostaen. Tilanne on nyt edennyt siihen pisteeseen, että muut kauppiaat ovat kyselleet vinkkiä sosiaaliseen mediaan liittyen. Tuntuu kummalliselta, että olen tällä hetkellä yksi tunnetuimmista suomalaisista nettijulkkiksista, koska kaikki on tapahtunut hyvin nopeasti. Tämä on ollut aivan mahtavaa aikaa, ja toivon, että homma kehittyy entisestään ja samalla koitetaan pitää pää kylmänä, Sampo summaa.
Miehen rohkeasta tyylistä huolimatta palaute on ollut pääasiassa pelkästään myönteistä. Eniten kiitosta niittää kauppiaan tapa, jossa hän jakaa päiväystuotteita ilmaiseksi. Moni toivoo, että muuallakin Suomessa nähtäisiin samanlaista ja järjellä perusteltua toimintaa. Esimerkiksi yksi Jounin Kauppaa fanittavista henkilöistä kysyy, miksi kaikki hyvät asiat ovat niin kaukana pohjoisessa, kuten joulupukki ja Jounin Kauppa?
– Kauppa perustettiin lähes 65 vuotta sitten Äkäslompoloon. Kaupan perustanut pappani oli aikoinaan myös aika omanlainen persoona, ja uskon, että hän olisi sopeutunut hyvin ajan henkeen. Kyllä mie uskon, että hän olisi nyt ylpeä siitä, mitä ollaan loppujen lopuksi saatu aikaiseksi, Sampo kiteyttää.
