Lähes koko ikänsä musiikin maailmassa elänyt Jonna Tervomaa viettää tulevan kesän festareilla ja puhuu vapaa-aikanaan mielellään vaikka hyttysille.
Tervomaan neljäs albumi Halo julkaistiin äskettäin, mutta sitä ennen Tervomaa oli ajautunut tienhaaraan. Jatkaako samoilla linjoilla, saman taustajoukon kanssa, vai pitäisikö ottaa uutta suuntaa?
– Viivalla -levyn rundin jälkeen tiesin että nyt menee vähän aikaa, ja että levynteko pitää ottaa iisisti. Piti kyseenalaistaa asioita. Mietin siinä ihan perusasioita, lähtien ihan siitä, että onko tarpeen muuttaa bändin kokoonpanoa ja miten seuraavaa levyä lähdetään tekemään, Tervomaa kertaa levyntekoa edeltävää vaihetta.
Pian hän sai kuitenkin huomata, että paketti oli jo hyvin kasassa. Uusin levy tehtiin saman tuottajan ja bändin kanssa kuin aiempikin. Biisien kanssa tehtiin tällä kertaa kuitenkin aiempaa enemmän töitä, ja osasta tehtiin jopa ns. kunnon demoja.
– Se oli hauskaa vaihtelua. Olemme aiemmin tehneet tuottajan kanssa kahdestaan vain vähän kämäsempiä demoja, että olemme voineet hahmottaa kappaleita. Nyt kappaleita esituotettiin enemmän ennen studiosessiota.
Jussi Jaakonahon tuottaman levyn taustajoukoissa oli aiempien levyjen tapaan mukana myös Egotripistä tutut Knipi ja Mikki.
– Kundit ovat antaneet mulle biisejä ihan ekalta levyltä saakka. Meillä tuntuu olevan ihan samantyyppinen näppituntuma musaan ja sen tekemiseen. Lisäksi tuttujen ihmisten kanssa musiikin tekeminen on mun mielestä hedelmällisempää.
– Tärkeintä biisin teossa on luottamus ja sellainen suorapuheisuus. Kundit luottaa siihen et kun ne antaa mulle biisin, että ne ei joudu pettymään tai häpeämään. En halua tehdä kenenkään biisejä niin, että se raukka joutuu laittamaan pussin päähän eikä halua nimeään levyn kansiin.
SÄVELTÄJÄ VERESLIHALLA
Sen lisäksi että Jonna sanoittaa levyjensä kappaleet, kuullaan Halo -levyllä nyt ensimmäistä kertaa myös Jonnan itse säveltämä kappale Varjoenkeli.
– Se on ensimmäinen levylle päätynyt kokonainen oma tekele. Toi biisi sopi mun mielestä levylle älyttömän hyvin. Annoin sit muiden päättää onko se tarpeeksi hyvä levylle saakka. Tuollaisen asian kanssa on itse aika vereslihalla. En ole stripannut koskaan, mutta voin kuvitella et siinäkin eka kerta on aika outo, mut sit siihen tottuu. Ton biisin kanssa olen lähtenyt aika alasti liikkeelle.
– Mulle itselleni se on tosi tärkeä askel ja konkreettinen kehitysaskel. Kyllä mä biisejä olen tehnyt aikaisemminkin, mutta ne on aina jääneet silleen puolitiehen. Se on ollut lähinnä sellaista puuhastelua, että tekstittäminen ja laulaminen on aina olleet mun luontevin puoli.
Normaalien levyjen lisäksi Tervomaa on kunnostautunut leffatunnareiden saralla. Yhtä en saa -kappale oli Levottomat -elokuvan tunnusmusiikkina jo vuosia sitten. Tuorein valkokankaalla soinut kappale on Helmiä ja sikoja -elokuvaan tehty Rakkauden haudalla -kappale. Uudelle levylle leffabiisi ei kuitenkaan päätynyt.
– Se on tehty elokuvamusiikiksi ja se löytyy elokuvan soundtrackilta. Mun mielestä olis ollut luonnoton ajatus ottaa se tälle levylle. Ehkä kaupalliset syyt olis puhuneet sen puolesta, mutta oon siinä asiassa vanhan koulukunnan ihmisiä, että levyt ovat kokonaisuuksia, joihin kuuluu tietyt biisit, jotka ovat kuin joukkue. Rakkauden haudalla ei kuulunut tän levyn joukkueeseen.
– Elokuvan ohjaaja ehdotti tätä biisiä mun esitettäväksi. Näin tosin elokuvan raakaversion ennen kuin lupauduin mukaan. Oli tosi ihanaa, että ohjaaja ajatteli minua siihen mukaan.
Leffabiisin lisäksi kansalle tutuin Halo -levyn kappale on varmasti Et tahdo tietää.
– Se on vanhimpia biisejä albumilla ja ensimmäisiä jotka sain valmiiksi. Se on Egotripin Knipin sävellys ja muistan kun se soitti sen mulle ekaa kertaa jossain pihalla akustisesti. Tykästyin siihen heti ja siinä on aika hyvä mood siinä melodiassa. Myös tekstit siihen syntyivät helposti.
FESTAREITA JA HYTTYSIÄ
Popparin kesä kuluu yleensä lähinnä keikkailun merkeissä. Mitä kuuluu Tervomaan kesään 2004?
– Aika paljon keikkoja. Pidän keikkataukoa lähinnä levyjen välillä, ja se on nyt ohi. Kesä menee keikkojen ehdoilla. Ehdin vähän myös lomailla. Silloin hakeudun pois kaupungista jonnekin missä ei ole ketään. Tää keikkailu on aika sosiaalista puuhaa, joten kun on lomaa niin sitä juttelee mieluummin vaikka hyttysten kanssa.
Mitään yksittäistä kohokohtaa Jonnan kesässä ei vielä ole tiedossa, vaan hän odottaa yhtä innolla koko kesää ja kaikkia keikkoja.
– Tietenkin isoimmat festarit ovat perinteikkäitä ja harvinaisia tapahtumia. Niihin liittyy tietty pieni bonus-fiilis. Provinssirock, Ruisrock ja Ankkarock ja muut festivaalit. Jos on hyvä sää niin ne ovat aina hienoja keikkoja. Toivottavasti tulee joku uusi tapahtuma, joka yllättää takavasemmalta, Jonna toivoo.
Jocka Träskbäck
