Paljon keskustelua aiheuttanut Amores Perros on nimenstä mukainen tarina – koirien ja ihmisten raadollisesta pinnallisuudesta Mexico Cityssä…
Tarinan päähenkilöitä ovat Ramiro ja Octavia. Veljekset, joiden koira osoittautuu lempeästä ulkonäöstä huolimatta säälimättömäksi tappajaksi. Jopa niin, että välillä vahvoihin leukoihin joutuu syyttömiäkin luontokappaleita.
Octavian kiltti musti tappaa puolivahingossa kimppuunsa käyneen taistelkoiran. Siitä alkaakin koiratappelujen kierre, jossa musti on tosin voittamaton. Kaikki eivät kuitenkaan voi sietää mosta menestystä ja välillä otetaankin apuun hieman kättä pidempää.
Myös ihmisten välistä dramatiikkaakin leffasta toki löytyy. Pikkuveli tekee rahaa perheen koiralla, kun isoveli saa etsiä elantoaa apteekkiryöstöistä. Välillä pikkuveikka karkaa isoveljen raskaana olevan vaimon kanssa ja siitä syntyykin aikamoinen soppa.
Amores Perros yllätti monitahoisuudellaan. Leffassa on pääjuonen lisäksi monta sivujuonta, joiden seuraaminen on tosin helppoa. Kaiken kukkuraksi jokainen juonen sivukuja päätyy lopuksi yhtenäiseen juonten valtaväylällä sattuvaan kolariin ja kaikki onkin yhtäkkiä päivänselvää.
Olisitko muuten tiennyt, että meksikolaiset vastaavat puhelimeen ”bueno!”, eli hyvää. Ei ole ihme, että Amores Perros sai parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden. Viiden tähden elokuva.
Ohjaus: Alejandro Gonzalez Inarritu
Extrat: Näyttelijöiden esittelyt, kulissien takana traileri.
Kesto: 2h 33min
Pisteet 5/5
