Kolmen keikan pituisen paluun keikkalavoille elokuussa tekevä tyttöduo Nylon Beat hyödyntää paluuhypeä julkaisemalla uuden kokoelmalevyn, joka tyytyy kuitenkin kierrättämään vain yhtyeen vanhoja ralleja.
Mukana ei siis ole odotuksista huolimatta yhtään uutta Nylon-kappaletta, ellei sellaiseksi lasketa kolmesta vanhasta kappaleesta koostettua Seksi vie 12 apinaa kuumalle hiekalle -remixiä, joka ei sekään ole kovin onnistunut tekele. Kappaleen soundit ovat selvästi vanhentuneita ja laimeaa halpista, vaikka soittimissa pitäisi olla maan osaavimpia ammattilaisia.
Mikäli levyhyllystä ei löyty Nylon Beatin vanhempaa tuotantoa, on Maailman pisin luokkaretki varsin onnistunut kooste tyttöjen tuttuja hittejä vuosien varrelta. Varsinkin yhtyeen debyyttialbumin upeat hittiraidat ovat yhä toimivia ja tuovat samalla hyvää fiilistä reilun kymmenen vuoden takaa. Rakastuin mä looseriin, Naparengas ja Teflonlove toimivat aina. Myös Jos ja Sairaanfuckinkipeenraastavaa ovat viiden tähden viisuja.
Hieman tavanomaisempaa kauraa tarjoillaan kokoelman loppupuolen tuoreemmilla raidoilla, kun Kutsu julkkis bailaamaan, Viha ja rakkaus ja Demoja tuntuvat lähinnä täytebiiseiltä. Levyn suurin puutos, siis uusien kappaleiden puuttumisen lisäksi, on Oot kuin karkkia mulle -kappaleen totaalinen puuttuminen biisilistalta.
Pisteet 3/5
