Lempäälästä ponnistava teiniyhtye Retropop on saanut uralleen todella hienon alun julkaisemalla kaksi hittisingleä jo ennen albumia. Kesäkuun 11. päivä kauppoihin tulee nelikon esikoisalbumi nimeltä Pieni ja ihmeellinen, jonka Stara kuunteli ennakkoon.
Levyn aloittaa nimiraita Pieni ja ihmeellinen, joka onkin jo soinut runsaasti radioaalloilla. Kappaleen melodia tarttuu kuin purkka tukkaan ja soundipuoli toimii sekin kiitettävästi. Hittistatus on siis jo tosiasia. Kakkosraitana kuullaan Pitkä yö, joka on biitiltään nopeampaa humppakamaa, mutta ralli menee muutaman piirun verran kahden markan diibadaabadiscon puolelle. Myös vokaalit ja melodiat ovat pääasiassa korneja.
Aika haavat parantaa on tyyliltään hauskaa kasarivaikutteista lastendiscoa, joka lienee hakenut yhtyeen nimen mukaisesti tunnelmansa Jonnan (nyk. Tervomaa) vuonna 1984 julkaistulta Minttu sekä Ville -esikoisalbumilta. Itse asiassa kyseinen klassikkolevy vaikuttaa olleen koko albumin benchmarkina. Retroa siis.
Yhtyeen toinen singlelohkaisu 15 vuotiaana on jo nykypäivän soundia, joka potkii mukavasti. Biisin kertosäe onkin selvää hittikamaa ja erityisesti kertsin jälkeinen biitti rullaa äärimmäisen hienosti. Hittiralli. Sitä seuraakin levyllä pari lastendiscobiisiä, joista ei oikein irtoa edes kommentteja. Slovariraita Tahdon nukahtaa on soundeiltaan tyylikäs, mutta kokonaisuutena täytekamaa.
Totuus vai tehtävä on käytännössä copy-paste -versio Pieni ja ihmeellinen -kappaleesta, joten soundit ovat ilmeisesti loppuneet kesken. Onneksi kopiopohjan päällä on sentään uudet vokaalit ja hieman uutta skittarevitystä.
Kuka minut pelastaa poikkeaa levyn linjasta ilmavalla discomaisuudellaan. Biisi onkin levyn kolmas valopilkku ja sellaisena potentiaalinen singleraita. Kappale toimii mukavasti, eikä tunnu lainkaan kornilta ennen kuin vasta typerissä loppuhuudatuksissaan. Levyn päättävä Uusi mahdollisuus on keskinkertaista slovarikikkailua.
Retropop-yhtyeen esikoislevy nojaa kahteen onnistuneeseen singleraitaan, sillä biisien monipuolisuus on ehkä jo liiankin suurta. Pitkän päälle albumilla särähtää enenevässä määrin korvaan erityisesti vokalisti Sailan ”pikkujonnamainen” lapsellisen venyttävä laulutyyli. Bändin musiikki kuvaa toki 15-vuotiaan tytön maailmankuvaa, mutta lyriikat olisivat voineet olla hieman vähemmän lapsekkaita. Joka tapauksessa Retropopin singlet tulevat soimaan kesän discoissa ympäri maata.
Pisteet 3/5
