Arman Alizadin murhista: ”Tosiasia, jota ei pääse pakoon”

Viihdeuutiset · Stara.fi

Suosittu suomalainen televisiokasvo Arman Alizad on nähty jo useissa televisiosarjoissa, ja pian hän palaa jälleen televisioruutuihin. Tällä kertaa häntä ei hakata Kill Arman -ohjelman tyyliin, sillä luvassa on toisella tavalla pysäyttävää materiaalia.

Arman Alizadin uudessa Arman ja viimeinen ristiretki -ohjelmassa on luvassa hengenvaarallisia seikkailuja ja selviytymistä. Arman muuttaa yhteisöön, heimoon tai ympäristöön, jossa ihmiset elävät täysin länsimaisen kulttuurin ulkopuolella ja elää yhteisön ehdoilla kymmenen päivän ajan.

Kuva: Arman Alizad
Kuva: Arman Alizad

Kohteisiin tutustutaan opettaja–oppipoika -asetelmassa, ja jokaisessa uudessa ympäristössä Armanin on lunastettava oma paikkansa ja luottamus paikallisten joukossa. Alizadin kohteita ovat Filippiinit, Benin, Siperia, Brasilia, Kambodzha, Intia ja Nepal. Arman menee sinne, minne tavallisella matkailijalla ei ole mitään asiaa. Filippiinien Manilassa Alizad soluttautuu kolmeen eri slummijengiin ja elää hetken, kuten he

– Tää on ihan kreisii. Me ollaan keskellä jengisotaa. Nää ihmiset tappaa ja ampuu ja puukottaa toisiaan. Tää on viidakko. Vaarojen takia jengin jäsenet eivät halua omista lapsistaan jengiläisiä. Myös rikollisille tärkeintä on ystävät, perhe ja lapset. Kaikkein rankimmistakin olosuhteista aina löytyy ihmisiä, jotka rakastavat lapsiaan, Arman toteaa.

Kuva: Arman Alizad
Kuva: Arman Alizad

Brasilian kuuluisissa faveloissa Arman on osa PLC-jengiä. Oppi-isänä Armanilla on yli kolmekymmentä vuotta jengiin kuulunut Mota, joka on yksi Salvadorin pahamaineisimmista palkkamurhaajista.

– Näille jengiläisille jengi merkkaa aivan älyttömän paljon. Ne pitää toisistaan huolta, koska yhteiskunta ei pidä niistä mitään huolta. Ne on kohdellu mua kuin ystävää, kuin omaa veljeään. Kauheinta on se, että ne aidosti joutuu tappamaan toisia ihmisiä. Toisia teinejä, naisia ja lapsia. Se on tosiasia, jota me ei millään päästä pakoon, Alizad huomauttaa.

Asuminen Kambodzhan katulasten kanssa sai Armanin miettimään, kuinka epäreilu maailma on. Arman vietti kymmenen päivää Srey-Pich-tytön, Lang-Ei-pojan sekä lasten äidin kanssa keräten muovijätettä myytäväksi. Lapset eivät voi käydä koulua, sillä työtä tekemällä saadaan rahaa ruokaa. Lasten äiti on kuolemansairas eikä lasten tulevaisuus vaikuta valoisalta. Jonain päivänä lasten täytyy selviytyä kaduilla yksin.

Intiassa Arman viettää askeettielämää pyhän Aghori-miehen oppilaana. Pohjois-Siperiassa Alizad elää puolestaan kymmenen päivää nenetsien luona tundralla. Nepalissa Arman tutustuu vuorilla olevaan kuningaskuntaan. Beninissä Alizadin ymmärrys kasvaa voodoon pimeästä ja valoisasta puolesta.