Moni luulee, että ainoan lapsen elämä on kultalusikka suussa nautiskelemista, kun vanhempien huomio kohdistuu pelkästään yhteen ipanaan. Usein tämä on harhaluulo, sillä ainoat lapset joutuvat selviytymään lapsuudestaan yksin ilman kotona olevia ikätovereita tai sisarusten kannustavaa tukea.
Ainoana lapsena oleminen antaa vapauksia, mutta kasvattaa myös vastuuta. Institute for Social Economic Research on paljastanut ainoita lapsia koskevan tutkimuksen, jonka mukaan yksilapsisten perheiden jälkikasvut ovat onnellisempia kuin sisarusten kanssa elävät kanssatoverinsa. Tämä johtuu siitä, että lapsia ei kiusata ainakaan kotona, kun vanhemmat harvemmin lähtevät nahistelemaan tenaviensa kanssa. Ainoat lapset nauttivat toisin sanoen rauhallisemmasta kotielämästä.
Kaikki ei ole kuitenkaan niin ruusuista kuin voisi kuvitella, sillä tarhassa ja päiväkodissa ainoat lapset saattavat taistella sosiaalisten tilanteiden kanssa muita enemmän. Ilman siskoja tai veljiä kasvaneet lapset saattavat ajautua myös muita herkemmin rikollisuuden pariin. Suomalaiset tutkijat ovat paljastaneet, että etenkin ainoana lapsena eläneet pojat ovat suurimmassa vaarassa ajautua kaidalta tieltä.
Sen sijaan ainoat lapset menestyvät muita paremmin koulussa ja saavat parempia arvosanoja, The Stir vinkkaa. Myös se on harhaluulo, että ainoat lapset olisivat koko elämänsä yksinäisiä, on turhaa, sillä ala-asteen loppupuolella heistä tulee usein suosittuja kavereiden keskuudessa. Heitä pidetään perinteisesti kaveriporukan mukavempina ihmisinä, koska heillä on luonnostaan halu kuulua erilaisiin ryhmiin. Kavereiden avulla yritetään hakea yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka normaalisti löytyy useamman lapsen perheistä.
