Tänään perjantaina kiteytyy vuosien kiivas keskustelu Suomen tasa-arvoisesta avioliittolaista, kun siitä äänestetään viimein eduskunnassa. Kyse on ihmisen oikeudesta solmia avioliitto toisen ihmisen kanssa huolimatta siitä, että rakkauden kohde sattuu olemaan samaa sukupuolta. Tällaisesta oikeudesta ei pitäisi 2000-luvun Suomessa enää edes keskustella, sillä sivistyneissä länsimaissa tasa-arvo ja tasavertaiset ihmisoikeudet on tunnustettu jo kauan sitten.
Suomi ei vielä lukeudu näiden maiden joukkoon.
Suomi nostettiin aikoinaan tasa-arvon mallimaaksi, kun naiset saivat äänioikeuden. Lakimuutos sai vanhoillisilta kansanedustajilta raivokasta vastustusta. Naisten äänioikeuden alkamisesta saakka suomalaiset ovat kuitenkin innokkaasti viitanneet kansainvälisissä tasa-arvokeskusteluissa nimenomaan juuri tähän vuosikymmeniä vanhaan esimerkkiin. Samaan aikaan maamme avioliittolaki on ollut vajavainen ja homoseksuaalit toisen luokan kansalaisia. Mikäli Suomi haluaa olla kansainvälisesti edes välttävän tasa-arvon maa, tulee avioliiton olla riippumaton sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.
”Rekisteröin autoni ja koirani. Ihmisen kanssa haluan mennä naimisiin.”
Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat ovat viitanneet julkisessa keskustelussa mielenkiintoisiin argumentteihin vastustuksensa perusteeksi. Räikempänä ylilyöntinä ministeri Päivi Räsänen viittasi YK:n ihmisoikeuksien julistukseen, joka määrittelee avioliiton miehen ja naisen väliseksi. Räsäsen tulkinta tyrmättiin välittömästi lukuisten asiantuntijoiden toimesta.
Eduskunnan eilisessä keskustelussa kuultiin lukuisten muidenkin lakia vastustavien perusteluita, joiden kantavana teemana olivat muun muassa ”Laki rikkoo avioliittokäsityksen” ja ”Kirkko on väärässä”. Parhaan argumentin lausui kuitenkin Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, joka kertoi Ilta-Sanomille miksi hänen mielestään homoseksuaalit eivät voisi mennä keskenään avioliittoon. Soini totesi lehdelle ”No kun ei voi”. Jos keskustelu laista olisi tuomaroitu debatti, olisi vastustava joukkue hävinnyt väittelyn argumenttien puutteessa jo kauan sitten.
Mikäli kävisi niin, että Suomi jäisi äänestyksen perusteella edelleen keskiajalle, joutuisivat sateenkaariparit ja -perheet jatkamaan elämäänsä Suomessa toisen asteen kansalaisina. Vastaan äänestäneet kansanedustajat sen sijaan unohtaisivat koko asian jo käpertyessään heterokumppaninsa kainaloon iltauutisia katsomaan. Uusi laki ei siis vaikuta heteroiden elämään mitenkään, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään sillä on suuri merkitys.
Maailma on muuttunut sellaiseksi, että tasa-arvoinen avioliittolaki on joka tapauksessa vain ajan kysymys. Ellei tällä vaalikaudella niin seuraavalla laki tulee vääjäämättä menemään läpi, kunhan eduskuntaan saadaan ensin äänestettyä tasa-arvoa kannattavat ja aikaansa paremmin seuraavat kansanedustajat. Kävi äänestyksessä miten tahansa, tulevina vuosikymmeninä tullaan muistelemaan häpeillen 2010-luvun Suomea ja erityisesti niitä kansanedustajia, jotka äänestivät tasa-arvoa vastaan. Heidän nimensä jäävät nimittäin tänään historiankirjoihin.
Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden elämään uusi laki vaikuttaa merkittävästi suoraan tai välillisesti perheenjäsenten ja ystävien kautta. Nyt on aika päivittää kaikkien suomalaisten ihmisoikeudet samalle tasolle. Eräs tuntemani henkilö kiteytti tasa-arvokeskustelun Radio Porin haastattelussa osuvasti ”Rekisteröin autoni ja koirani. Ihmisen kanssa haluan mennä naimisiin.” Paremmin asiaa olisi vaikea ilmaista.
Stara kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia.
Jocka Träskbäck
päätoimittaja
