Japanilainen Kobe-härkä on maailman halutuinta, parasta ja kalleinta lihaa. Aidon Kobe-lihan syöminen Koben kaupungin parhaassa Kobe-ravintolassa on lihansyöjien nollapiste, johon kaikkia muita maailman lihoja voidaan verrata. Kobe-liha on kuitenkin myös yksi aikamme suurimmista ruokahuijauksista.
Söitkö neljä vuotta sitten Kobe-hampurilaisen Lontoossa? Vai kenties kuusi vuotta sitten aidon Kobe-pihvin New Yorkissa?
Et syönyt.
Kobe-lihaa on viety Japanista ulkomaille vasta vuodesta 2012 lähtien, joten sitä ennen aitoa Kobea ei ole ollut mahdollista syödä ravintoloissa Japanin ulkopuolella. Sen jälkeenkin lihaa on viety erittäin vähän ja vain harvoihin maihin, sillä liha on harvinaista ja kallista myös Japanissa, koska Kobe-härkiä kasvatetaan kerralla vain joitain tuhansia yksilöitä.
Esimerkiksi 200 gramman Kobe-härkäannos maksaa ravintolassa Japanin Kobessa noin 260 euroa, eli kilohinta on 1.300 euroa.
Kobe-liha on tavaramerkillä suojattu tietyn alueen tarkoin valvottu tuotemerkki samaan tapaan kuin shampanja Ranskassa. Kaikki japanilainen liha on Wagyu-lihaa, mutta aitoa Kobe-härkää on vain Hyogon prefektuurissa tarkoin valvotuin menetelmin kasvatettujen Tajima-härkien liha. Siitäkin vain tarpeeksi suuren BMS-marmorointiluvun ylittävää lihaa voidaan kutsua Kobe-lihaksi.
Japanilaiset ovat huolestuneita väärennettyä lihaa myyvistä huijareista, ja he ovatkin viime aikoina ryhtyneet kampanjoimaan näitä vastaan jakamalla tietoa aidosta Kobe-lihasta. Stara tapasi viime viikolla Suomessa vierailleen japanilaisen liha-asiantuntija Nozumo Dojon, joka kiertää maailmaa valistamassa kulinaristeja Kobe ja Wagyua -lihoista ja erityisesti niiden oikeasta alkuperästä.
Ravintolat ympäri maailmaa ovat vuosien ajan huijanneet asiakkaitaan myymällä heille aitona Kobena esimerkiksi Waguy-naudanlihaa, jota tuotetaan aidon japanilaisen version lisäksi myös muun muassa Uudessa-Seelannissa ja Espanjassa. Huijaukset ovat yleisiä yhä edelleen, koska selvästi halvemman Waguy-naudanlihan myyminen aitona Kobe-härkänä tuottaa ravintoloille huomattavia voittoja.
Kobe-lihan maineella ratsastavat ravintolat, jotka eivät suoranaisesti valehtele asiakkailleen, myyvät Waguy-naudanlihaa kiertoilmauksella ”Kobe Style”. Kyseessä ei kuitenkaan ole aito Kobe-härkä, sillä siihen viittaa ainoastaan ruokalistan kalliilta kalskahtava nimike. Usein tästä nimikkeestä kuitenkin ”unohtuu” pois sana Style, jolloin huijaus on ilmiselvä, mikäli ravintolalla ei ole esittää lihastaan aitoustodistusta.
Tamperelaisessa Salud-ravintolassa aitoja Kobe ja Wagua Satsuma -lihoja maistattanut Nozumo Dojo korosti, että Kobe-härkää ravintolassa tilaavan tulee aina pyytää nähtäväkseen kyseisen lihaerän yksilöllinen aitoustodistus, josta selviää tarkasti mistä liha on peräisin – yksittäisen eläimen ja kasvattajan tarkkuudella.
– Jos maksat pihvistäsi jopa satoja euroja, niin sinun täytyy olla varma lihan aitoudesta, Dojo kertoi.
Jokaisella Kobe-lihan tuotantoeläimellä on kymmennumeroinen ID-numero, joka ilmenee lihaerän aitoustodistuksesta. Sertifikaatista ilmenee kasvattajan nimi ja yhteystiedot, ja lisäksi ID-numeron avulla voi tarkistaa verkosta helposti minkä maan kautta liha on Suomeen tuotu, koska se on lähtenyt Japanista, kuinka paljon kyseisestä eläimestä lähti lihaa vientiin ja mitkä yritykset hoitivat viennin ja tuonnin.
Esimerkiksi Dojon Tampereella maistattaman Kobe-härän aitoustodistuksesta kävi selville, että numerolla 1381599992 eläneestä Katsunori Ohtan kasvattamasta Kobe-härästä lähti 7. helmikuuta 2015 Japanista vientiin yhteensä 89,4 kilon lihaerä, joka toimitettiin ensin Monacoon ja sieltä Suomeen. Japanissa lihan vei SFoods Inc. ja Monacossa sen otti vastaan Giraudi. Suomeen lihan toi Gastoria, joka myi lihaerän Helsingin Gaijiniin ja Tampereen Saludiin.
Kobe-lihan lisäksi myös aidolla japanilaisella Waguy-lihalla on oma aitoustodistuksensa, josta selviää jopa eläimen sukupuu. Muissa maissa tuotetulla Waguy-lihalla ei aitoustodistuksia ole.
Tarina kertoo, että Kobe-karjaa hierotaan sakella ja että niille luetaan runoja ja juotetaan olutta. Kyseessä on kuitenkin nykyisin pelkkä urbaani legenda, joka osaltaan vahvistaa Kobe-lihan mainetta maailmalla. Vielä 45 vuotta sitten väitteet pitivät tosin vielä paikkansa, joten aivan tuulesta temmattuja ne eivät ole, Dojo paljasti Staralle.
Nykyisin Kobe-härille soitetaan rauhallista japanilaista musiikkia ja niitä harjataan aktiivisesti. Härkiä kasvatetaan muutenkin melko seesteisessä ympäristössä, sillä pareittain aitauksissaan elävien härkien välillä ei saa olla esimerkiksi juurikaan kokoeroja. Dojon mukaan sillä pyritään ehkäisemään kiusaamista ja valtataisteluita härkien kesken. Myös musiikkivalintoihin on kiinnitetty erityisen paljon huomiota.
