Ihmisen elimistön aktiivisuutta säätelevää mekanismia kutsutaan sisäiseksi kelloksi. Jokaisen ihmisen sisäinen kello on yksilöllinen ja se määrittää, koska kyseinen henkilö on vireimmillään ja tehokkaimmillaan.
Ludwig-Maximilianin yliopistossa Münchenissa on lääketieteellisen psykologian instituutissa tehty laaja tutkimus työssäkäyvien sisäisestä kellosta ja siitä, millaisia seurauksia siitä on keholle, että kelloa noudatetaan.
Tutkimusten mukaan jopa neljä viidestä työssäkäyvästä tekee töitä sisäisen kellonsa vastaisesti. Henkilöt tekevät töitä silloin, kun heidän sisäinen kello kehoittaa heitä olemaan levossa ja sen seurauksena henkilö kärsii sosiaalisesta ”aikaerosta” ja se rasittaa kehoa ja mieltä.
Yliopiston tutkimuksen koehenkilöt olivat saksalaisen teräsyhtiön tehdastyöntekijöitä. 114 henkilöä perehtyivät luonnolliseen unirytmiinsä ja sen jälkeen heidän työvuoronsa laadittiin sen perusteella.
Variaatitoita oli monia, osa henkilöistä tarvitsi reippaasti pidemmät yöunet kuin toiset. Osa henkilöistä virkosi kukonlaulun aikaan, kun toiset heräilivät vasta puolelta päivin. Kun työntekijöille laadittiin työaikataulu sisäisen kellon mukaan, kokivat he jo muutaman päivän jälkeen voivansa paremmin ja energisemmin. Terveystarkistukset paljastivat, että sisäisen kellon noudattaminen paransi työntekijöiden terveyttä.
Tutkimuksen tärkein tulos oli kuitenkin kaikkien kannalta työntekijöiden mielentilan muuttuminen, sillä työntekijät kokivat olevansa onnellisempia. Onnellisuus poiki tehokkuutta ja ahkeruutta töissä ja työntekijät saivat huomattavasti enemmän töitä tehtyä työaikanaan.
Daily Mail -lehden mukaan tutkijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että pienilläkin muutoksilla työajoissa voi saada suuria positiivisia muutoksia aikaan ja muun muassa liukuvalla työajalla voidaan vaikuttaa sisäisen kellon noudattamiseen yksilöllisesti.
Mikäli työaikojen ja työvuorojen säätäminen ei ole mahdollista, kehoittavat tutkijat työnantajia antamaan työntekijöilleen mahdollisuuden levätä työpäivänsä aikana. Jo puolen tunnin päiväunien ansiosta tehokkuus kasvaa ja työntekijä suoriutuu tehtävistään ahkerammin ja nopeammin, eli ajallinen tappio korvautuu loppupäivän ahkeroinnilla ja kaikki voittavat.
