Suomi menettää korkean alkoholiveronsa vuoksi vuosittain noin 300 miljoonaa euroa verotuloja Viroon, kun sadattuhannet suomalaiset käyvät ostamassa alkoholijuomansa Tallinnasta. Suomalaisilta Viron valtion budjettiin kulkeutuva rahamäärä on peräti kolmannes koko Viron alkoholiveron tuotosta.
Päivittäin Virosta tuodaan Suomeen vähintään 265.000 tölkkiä olutta ja valtavia määriä muita juomia. Samaan aikaan panimoalan yritykset ja ravintolat ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitä asiakkaiden juodessa alkoholinsa kotona.
Valtionvarainministerinä toimiessaan Jutta Urpilainen totesi, että alkoholiveron nostaminen ei kasvata matkustajatuontia. Todellisuus oli kuitenkin päinvastainen, ja tulokset näkyvät nyt Virossa ja satamissa. Eilen eräs suomalaismies kiitti Facebookissa Jutta Urpilaista siitä, ettei hänen tarvitse enää tänä vuonna käydä enää lainkaan Suomen Alkossa.
– Tämäkin reissu olisi jäänyt epäilemättä tekemättä, elleivät uutterat ponnistelusi alkoholiveron korotuksesta olisivat toteutuneet. Edistit omalla esimerkillisellä toiminnallasi koko ryhmämme kulttuurillista sivistystä ja tästä inspiroituneina päätimmekin tehdä tästä perinteen. Matkallamme teimme samalla edullisia ostoksia, söimme hyvin ja toimme juomia enemmän kun laukkuun mahtui, kirjaimellisesti, Panu Rekilä kirjoitti Facebookissa.
Kuten sadattuhannet muut suomalaiset, myös Rekilä voi halutessaan jatkossa kestittää ystäviään ravintoiden sijaan kotonaan Tallinnasta tuotujen edullisempien alkoholijuomien merkeissä. Samalla hän viittasi myös poliitikkojen vaatimuksiin saada sulkea yökerhot merkittävästi nykyistä aiemmin.
– Alkossa ei tarvitse ainakaan vuonna 2015 vierailla ja satunnaiset juhlat voin helposti järjestää aikaisin sulkeutuvien ravintoloiden sijasta omassa kerrostaloasunnossani. Vaikka Suomen talous ajautikin valtionvarainministerinä toimiessasi syöksykierteeseen, niin älä lannistu. Onnea vaalikampanjaasi. Suomi tarvitsee hyviä päättäjiä!
Kiitos Jutta Urpilaiselle mukavasta päivästä Virossa! Tämäkin reissu olisi jäänyt epäilemättä tekemättä, elleivät…
Posted by Panu Rekilä on 29. maaliskuuta 2015