Vedonlyönnin ammattilainen ja Suomen virallinen pelinero Jorma Vuoksenmaa kertoo Staran haastattelussa miten veikkaajat voivat pyrkiä voittavaan vedonlyöntiin kuluvan viikon sunnuntaina käytävissä eduskuntavaaleissa.
– Tajuamalla, miten suuret ihmisjoukot reagoivat saamaansa tietoon. Vedonlyönnissä – erityisesti vaalivedonlyönnissä – on yhtä tärkeää ymmärtää joukkojen käyttäytymistä kuin hankkia tai käsitellä tietoa, Vuoksenmaa kertoi.
Millaiset kohteet ovat herkullisimpia vaalivedonlyönnin kannalta?
– Perinteisillä vedonvälittäjillä henkilöihin liittyvissä vedoissa saattaa löytyä hyviä sijoituskohteita. Näitä ei voi kuitenkaan pelata kovin suurilla panoksilla.
– Vedonlyöntipörsseissä lyödään vetoa isoimpien puolueiden paikkamääristä. Näitä pystyy pelaamaan jo hieman suuremmilla panoksilla. Niistäkin voi löytyä edullisia pelikohteita, jos ihmisjoukkojen suhtautuminen johonkin puolueeseen muuttuu nopeasti.
Tiedotusvälineet julkaisevat monia tutkimuksia, jotka kertovat melko hyvällä tarkkuudella, mitä vaaleissa tulee tapahtumaan. Vuoksenmaa kertoi haastattelussa miten vedonlyöjien kannattaa suhtautua näihin tutkimuksiin.
– Gallupit ovat ihan hyvänpuoleinen ennuste. Mitä suurempi otanta ja mitä neutraalimmat, yksiselitteisemmät, ei-johdattelevat kysymykset, sitä paremmin mielipidetiedustelut ennustavat vaalien tulosta.
Aiemmin Vuoksenmaa kertoi YouTubeen lataamallaan videolla, että tutkimuksissa on havaittu vedonlyönnin ennustavan vaalien tulosta paremmin kuin mielipidetiedustelut. Olisiko suomalaisten siis järkevämpää seurata vedonlyöjien käyttäytymistä erilaisten gallupien sijaan?
– Jos kokee kiehtovaksi ennustaa ja ennakoida vaalien tuloksia, vedonlyöntikertoimien liikkumissuunta ennustaa tosiaan vaalien tulosta paremmin kuin gallupit. Mielipidetiedusteluihin voi vastata kevytmielisesti ja mitään häviämättä, vaikka olisi epävarma monen eri vaihtoehdon välillä. Sen sijaan vaalivedon lyövä on sitä varmempi ajatuksestaan, mitä enemmän hän pelaa.
– Pelattu raha näkyy vedonlyöntikertoimissa, koska vedonvälittäjät pudottavat suosittujen vaihtoehtojen kertoimia. Pörsseissä vastaavalla tavalla suosittujen, kysyttyjen vetojen hinta nousee – eli voitto suhteessa panokseen putoaa. Vaaleista vetoa lyövä antaa itse asiassa rahapanospainotetun ennusteensa koko ihmisjoukon käyttäytymisestä vaaleissa.
”Perussuomalaisten äänestämiseen liittyy paljon tunnetta”
Vedonlyöjä Vuoksenmaa arvioi samalla eduskuntapuolueita vedonlyöjän näkökulmasta.
– Puolueen vaaleissa saama äänimäärä on satunnaisjakautuma, jonka keskikohta ja korkein pistetodennäköisyys on periaatteessa äänimäärän ennuste tietyllä ajanhetkellä. Tuo ennuste liikkuu ihmisjoukkojen mielipiteiden muuttuessa, ja lopullinen äänimäärä ikään kuin arvotaan lopuksi tuosta satunnaisjakautumasta.
– Mitä suurempi ja arvoiltaan vakiintuneempi puolue, sitä vähemmän sen kannatus heilahtelee. Eli esimerkiksi Kokoomuksen, Keskustan ja SDP:n paikkamäärät poikkeavat luultavasti vähemmän ennusteista kuin esimerkiksi Vihreiden tai Vasemmistoliiton.
– Perussuomalaisten äänestämiseen liittyy paljon tunnetta. Siksi Perussuomalaisten kannatus voi heilahtaa tiistain 16 prosentin ennusteesta paljon kauemmaksi kuin mitä esimerkiksi Kokoomuksen tai SDP:n äänisaalis voi poiketa niiden 17 prosentin kannatusodottamasta.
Vuoksenmaa kertoi miltä vedonlyönnin valossa vaalien tulos näyttää tämän jutun haastatteluhetkellä, tiistaina iltapäivällä kello 16.00.
– Vaalimarkkinoita auki pitävässä vedonlyöntipörssissä lyötiin vetoa suurimpien puolueiden paikkamääristä siten, että vedonlyöjät odottivat Keskustalle noin 52 paikkaa, Kokoomukselle noin 35 paikkaa, SDP:lle noin 35 paikkaa ja Perussuomalaisille noin 33 paikkaa. Keskustaa oli pelattu heti markkinan auettua viime torstaina. SDP nousi ostajien suosioon viikonlopuksi.
– Perinteiset vedonvälittäjät antoivat lyödä vetoa ”prosenttia saaduista äänistä” -aiheesta. ”Yli vai alle” –vedonlyönnin rajat olivat Perussuomalaisille ja Kokoomukselle 16,5 prosenttia, SDP:lle 17 prosenttia ja Keskustalle 23,5 prosenttia.
– Kokoomuksen molemmat ennusteet ovat linjassa. Puolueen kertoimet eivät ole myöskään juuri liikkuneet. Suomalaisten suosimassa pörssissä tiistaina saa kertoimeksi 2,01 sille, että Kokoomus saa yli 35,5 paikkaa. Samassa pörssissä saa kertoimeksi 1,97 sille, että Kokoomus saa alle 35,5 paikkaa. Näin ollen Kokoomuksen voi verrattain suurella varmuudella olettaa saavan 33-37 paikkaa.
– SDP:llä on vedonlyönnissä vahva trendi, vaikka sen gallup-kannatuskäyrä on ollut melko vaakasuora. Sen kannatuksen nousu on ehkä vähän todennäköisempää kuin lasku. Keskusta tulee melkein varmasti olemaan suurin puolue. Se saa yli 50,5 paikkaa noin 66 prosentin varmuudella, jos pelipörssin ostajat ja myyjät eivät ole ihan väärässä.
”Lähes riskittömällä vedolla saa takaisin 100 euroa”
Vuoksenmaa vahvisti, että vaalivedonlyönnissä on hyviä mahdollisuuksia löytää arbitraaseja, eli tilanteita, joissa vetoa voi lyödä eri asioiden puolesta siten, että voitolle jää varmasti.
– Esimerkiksi tiistaina iltapäivällä oli tilanne, jossa oli mahdollista lyödä vetoa vedonlyöntipörssiin kertoimella 3,00 sen puolesta, että keskusta saa alle 50,5 paikkaa. Samaan aikaan pystyi lyömään vetoa perinteiselle vedonvälittäjälle kertoimella 1,85 sen puolesta, että Keskusta saa yli 23,5 prosenttia äänistä.
– Oletetaan, että joku pelaa 33,3 euroa sen puolesta, että Keskusta saa alle 50,5 paikkaa, ja 54 euroa sen puolesta, että Keskusta saa yli 23,5 prosenttia äänistä. Molempien vetojen häviäminen on melko epätodennäköistä, vaikka vaalipiirijaosta johtuen äänien prosenttiosuudet eivät ole ihan suoraan suhteessa paikkoihin.
– Tämä tarkoittaa, että 87,3 euron lähes riskittömällä vedolla saa takaisin 100 euroa. Ja mikä parasta, jos Keskustan kannatus sattuisi juuri sopivaksi, on pieni mahdollisuus voittaa jopa molemmat vedot, eli lunastaa 200 euroa – melkein 133 euroa vähäriskistä tuottoa.
– Näitä pakkovoittotilanteita ei voi kuitenkaan hyödyntää kovin suurilla summilla. Perinteiset vedonvälittäjät eivät paljasta, miten isoilla panoksilla ne ottavat vastaan vaalivetoja. Pelipörssit ovat läpinäkyviä, eli siellä vetoa lyövä tai tarjoavat näkee heti, miten suuri veto on mahdollinen.
– Vedonlyöntipörsseissäkin isoimmat vaalivedot näyttävät kuitenkin olleen vain juuri toista sataa euroa, joten esimerkiksi jalkapalloon nähden vaalit ovat pienten panosten markkina.
Vuoksenmaa kertoi aiemmin Staran haastattelussa, että Euroviisujen vedonlyönnissä kannattaa myötäillä suuren yleisön käyttäytymistä ja iskeä nopeasti kiinni laskeviin kertoimiin. Päteekö sama eduskuntavaaleissa?
– Vaalien tulos noudattelee vielä Euroviisujakin enemmän suuren yleisön käyttäytymistä. Vedonlyöjät kun ovat vielä selkeämmin osa vaaleissa äänestävää ihmisjoukkoa, mitä vedonlyöjät ovat osa Euroviisuissa äänestävää ihmisjoukkoa, Vuoksenmaa kertoi Staralle.
– Näin ollen kertoimien liikkeisiin mukaan lähteminen, eli joukkojen mukana pelaaminen, on vaali- ja Euroviisu-vedonlyönnissä paljon viisaampi strategia kuin esimerkiksi jalkapallossa. Urheilussa tulos ratkaistaan kentällä – ei äänestämällä. Ja urheilussa ihmisjoukot innostuvat usein liikaa pelaamaan jonkin uutisen tai huhun mukaisesti.
”Älykkäimmät vedonlyöjät hoksasivat minua nopeammin”
Kannattaisiko vedonlyöjän seurata esimerkiksi ehdokkaiden televisioesiintymisiä tarkasti, analysoida katsojien reaktiot ja sitten lyödä vetoa nopeasti ennen kertoimien laskua?
– Tämä on luultavasti vaalivedonlyönnin viisain mahdollinen toimintatapa. Sain opetuksen asiasta jo 25-vuotiaana poikasena, kun otin Lontoossa vastaan vetoja Suomen presidentinvaaleista 1988.
– Minulla oli markkina Harri Holkerin saamien äänien prosenttiosuudesta, kun yhtenä kauniina aamuna koko Suomi tuntui heränneen lyömään vetoa Holkerin alle-vaihtoehdon puolesta. Vaikka pudotin tämän vaihtoehdon kerrointa ties miten matalalle, peliä vain tulvi ja tulvi Holkerin vaalitappioon.
– Pian kävi ilmi, että Holkeri oli sanonut jotain harkitsematonta – jos en väärin muista, mahdollisesti luvannut valitsijamiehensä Mauno Koivistolle, mikäli karsiutuisi itse avauskierroksella. Älykkäimmät vedonlyöjät kuulivat asian ja hoksasivat tapahtuneen seuraukset minua nopeammin. Oikeus tapahtui. Minä hävisin paljon rahaa ja minua terävämmät vedonlyöjät voittivat.
On helppo arvioida, että monen eri maan kansalaiset lyövät vetoa esimerkiksi Amerikan presidentinvaaleista. Mikä on oma arviosi siitä, miten paljon ulkomaalaiset lyövät vetoa Suomen vaaleista, olivatpa kyseessä sitten esimerkiksi presidentin- tai eduskuntavaalit?
– Tuossa Suomen eduskuntavaaleista markkinaa ylläpitävän vedonlyöntipörssin samalla sivulla on vedonlyönti myös Englannin vaaleista, joten on mahdollista, että jotkut vaalivetoihin erikoistuneet matemaattisesti vedonlyöntiä lähestyvät ulkomaalaiset tekevät joitain vetoja myös Suomen vaaleista. Mutta verrattuna esimerkiksi Aasiasta kesäisin Suomen jalkapalloon suuntautuvaan rahamäärään on vaalivedonlyönti ulkomailta Suomeen minimaalista.
Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat yllättävän kovan äänisaaliin, jota Timo Soini kutsui jytkyksi. Minkälaisen tunteen jytky jätti sinulle ammattivedonlyöjänä?
– Perussuomalaisten voitto oli oppikirjaesimerkki jo aiemmin sivuamastani tärkeästä asiasta. Vaalivedonlyönti on kuin kaupankäynti indeksi- ja osakeoptioilla: on yhtä tärkeää pystyä arvioimaan mahdollisten heilahtelujen suuruusluokka kuin odotettava satunnaisjakautuman keskikohta.
– Perussuomalaisten jytky tapahtui, vaikka gallupit oli tehty viime eduskuntavaaleissa aivan yhtä pienin virhemarginaalein kuin muulloinkin. Perussuomalaisten odotettavan paikkamäärän suuret massat olivat ennustaneet suhteellisen oikein, mutta vain harvat tajusivat, miten kauas ennusteesta perussuomalaisten kannatus pystyi verrattain korkealla todennäköisyydellä hyppäämään – nopeasti ja verrattain pienillä informaatioshokeilla.
– Vähän vastaavassa tilanteessa olin Schleswig-Holsteinin aluevaaleissa joskus 80-luvun lopulla, kun vihreät tekivät läpimurtoaan Saksassa. Vedonvälittäjät eivät tajunneet, kuinka paljon vihreiden kannatus voi heilahtaa ennusteesta – ylös tai alas.
”RKP:ta saatetaan tarvita tuomaan kannatuspohjaa hallitukseen”
Mikä on oman arviosi mukaan haastatteluhetkellä todennäköisyys sille, että 1970-luvusta lähtien hallituksessa ollut RKP on myös seuraavassa hallituksessa?
– En ymmärrä syvällisesti politiikan mekanismeja ja lainalaisuuksia, joten saatan sanoa nyt jotain todella tyhmää. Kuitenkin tuntuisi siltä, että koska Keskusta tulee vedonlyönnistä päätellen olemaan varmasti suurin puolue, aletaan hallitusta rakentaa sen ympärille.
– Kumppanivaihtoehtoja on monta. Perussuomalaisten kanssa voi kenenkään olla vaikea löytää mitään järkevää linjaa, joten RKP saatetaan tarvita monissa vaihtoehdoissa tasapainottamaan hallitusta ja tuomaan sille viitisen prosenttia lisää kannatuspohjaa.
– Annan todennäköisyysarvioita kuitenkin vain silloin, kun voin seistä niiden takana siten, että omatkin rahani ovat pelissä. Minun olisi siis kunniatonta antaa tarkka todennäköisyysarvio RKP:n hallituspaikasta, vaikka pidänkin vaihtoehtoa melko todennäköisenä.
Ketä aiot äänestää? Aiotko lyödä vetoa oman ehdokkaasi menestyksen puolesta?
– Työskentelen yhä löytääkseni sopivan ehdokkaan ja tehdäkseni mahdollisimman pienen virheen äänestäessäni, Vuoksenmaa paljasti.
– Iso ongelma on, etteivät puolueet pysty asiakohtaisiin, tietoperäisiin, älykkäisiin pohdintoihin. Poliitikot toimivat lyhytnäköisesti, suosiota maksimoiden, ihmismassoja mielistellen. Ne niputtavat asioita ja arvokokonaisuuksia tuhoisalla tavalla.
– Kunnioitan kilpailun hyvinvointia lisäävää voimaa enemmän kuin Kokoomus, voittajan vastuuta enemmän kuin SDP ja luonnonlakia enemmän kuin Vihreät.
– Ketä äänestää, kun suhteellisen vaalitavan takia ääneni auttaa saman puolueen epärehellisiä ja negatiivisia ihmisiä, vaikka ehdokkaani sinänsä haluaisi auttaa yhteiskuntaa? Pitäisiköhän perustaa yhden miehen puolue ja yrittää eduskuntaan seuraavissa vaaleissa?
Teksti: Urheiluviikko
