Case Western Reserven yliopisto ja Babsonin College julkaisi hiljattain yhteistutkimuksen, jossa vertailtiin uskovaisten ja ei-uskovien aivojen toimintaa. Johtopäätökset koottiin kahdeksan eri tutkimuksen pohjalta. Uskovaisten aivot toimivat eri tavalla kuin tieteellisestä näkökulmasta ajattelevien.
Ihmisten aivot jakaantuvat karkeasti ajateltuna kahdenlaiseen tyyppiin, analyyttisesti ajattelevaan ja empaattisesti suhtautuvaan osioon. Johonkin uskontoon turvautuvien ihmisten aivot sysäävät tietoisesti analyyttisen ajattelutavan taka-alalle. Kriittinen päättely ja pohdinta ei tavallaan saa sijaa, koska aivojen empaattinen osio hallitsee toimintaa.
Ei-uskovien aivoissa tapahtuu puolestaan päinvastoin ja empaattinen ajattelu on toissijaista, kun elämään suhtaudutaan analyyttisemmin. Johtava tutkija Tony Jack kommentoi, että juuri tästä syystä uskonnon selittäminen systemaattisesta näkökulmasta on absurdia. Empaattinen puoli pyrkii jatkuvasti ottamaan ylivaltaa aivojen analyyttisesta osiosta ja toisin päin.
Empaattisella ajattelulla on kuitenkin tärkeä sija ihmisten elämässä sosiaalisissa ja tunnepitoisissa tilanteissa. Molemmat ominaisuudet voivat tukea toisiaan, mikäli ihminen hyödyntää kumpaakin ajattelutapaa tasavertaisesti. Tieteen ja uskonnon ei ole pakko asettua vastakkain, vaan ne voivat rikastaa toisiaan. Jackin mukaan empaattinen ajattelumalli voi antaa tieteelle uusia ja luovia ulottuvuuksia.
