Seksuaaliterapeutit vannovat yleensä terveen ja aktiivisen rakkauselämän nimeen. Seksiä tulee harrastaa kohtuudella – kuten kaikkea muutakin elämässä. Pahimmillaan liian aktiivinen seksielämä voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten nihraumia, haavoja ja kulumia sukupuolialueille.
Ohjekirjan avioliiton seksielämästä kirjoittanut seksuaaliterapeutti Kat Van Kirk muistuttaa, että mikäli harrastaa seksiä erittäin aktiivisesti, tulisi molempien osapuolten pitää huolta asianmukaisesta liukasteesta terveen ihon säilyttämiseksi. Ongelmia syntyy myös silloin, jos toinen suhteen osapuolista vaatii enemmän seksiä kuin mihin hänen kumppaninsa on valmis. Tällöin seksistä tulee velvoite, ei nautinto.
Liian aktiivinen seksielämä saattaa vaikuttaa myös ihmisen sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin suhteisiin. Mikäli seksi on pariskunnan ainoa keino saavuttaa läheisyyttä, jää liian paljon asioita sanomatta ja tekemättä. Kahden aikuisen tulisi myös keskustella ja helliä toisiaan ilman seksuaalista kanssakäymistä. Jatkuva sängyssä piehtaroiminen ei myöskään saa varastaa aikaa normaaleilta elämäntoimilta, kuten kotiaskareilta, töiltä ja perustarpeilta.
– Suurin osa pariskunnista harrastaa seksiä muutaman kerran viikossa. Seksiaktien määrä on suurempi suhteen alkuvuosina, mutta tasaantuu ajan kanssa. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää yhteys kumppaniin, vaikka seksiä ei olisikaan, seksuaaliterapeutti Madeleine Castellanos kertoo YourTango-sivustolle.
