Muinaisessa Egyptissä oli tapana balsamoida vainajia ikuisen elämän takaamiseksi. Kesäkuun alussa Suomessa ensi-iltansa saanut The Mummy -elokuva esittelee pimeyden voimille sielunsa omistaneen egyptiläisprinsessa Ahmanetin tarinan tavalla, joka ei jätä yhtäkään kauhu- ja toimintaelokuville tyypillistä klisettä käyttämättä.
Jo elokuvan ensiminuuteista asti on selvää, että katsoja ei voi nauttia elokuvasta kovinkaan ryppyotsaisesti. Valkokankaalla tarjoillaan lähes kaikki mahdolliset toimintaelokuvan elementit, mitä äkkiseltään kuvitella. Olipa kyse ilmahyökkäyksistä, hiekkamyrskyistä, lentokoneen maahansyöksyistä, talojen räjähtelystä tai mielipuolisesta ammuskelusta – ne kaikki ovat tässä elokuvassa.
Kun juonikuviossa on oleellisesti mukana elävät kuolleet, pimeyden mahtavat voimat, yliluonnolliset hahmot, eeppinen tikari ja ripaus kohtalokasta rakkaustarinaa, koheltaa elokuva eteenpäin järjettömän yliampuvalla otteella. The Mummy sopii parhaiten tilanteeseen, jolloin ei kaipaa aivojen käyttämistä. Pläjäystä ei ole mahdollista seurata kriittisin silmin, ja se saa rennommankin katsojan tekemään naamapalmuja kysyen: ”Mitä seuraavaksi?”
Elokuvan pääosassa on Irakissa komennuksella oleva Nick Morton (Tom Cruise), joka on velmuileva pitkäkyntinen. Hän edustaa perinteisen tarinan valloittavaa sankaria, jonka kontolle jää koko universumin pahuuden taltuttaminen. Erikoinen vyyhti saa alkunsa egyptiläisprinsessan sarkofagin löytymisestä. Haudassa makaa sielunsa Seth-jumalalle antaneen Ahmanetin (Sofia Boutella) muumio, joka pääsee takaisin maan pinnalle kaaosta aiheuttamaan.
Arkeologi Jenny Halsey (Annabelle Wallis) on puolestaan tarinan hemaiseva neitokainen, jonka ambitiot eivät osu yhteen sotilaan haaveiden kanssa, mutta päätyy lopulta pelastettavan neidon asemaan. Halseyn työnantajana on tuonpuoleisen tunteva ja maailmasta epätoivoisesti suurta pimeyttä vastaan taisteleva Henry Jekyll (Russell Crowe). Sekava seikkailuelokuva yhdistää historiaa, jumaltarinoita, hirviöitä ja nykyaikaa yhteen mielikuvituksellisella tavalla. Jopa liian kanssa.
The Mummy on ensimmäisen tunnin ajan perinteinen zombie-elokuva aivoilla mässäilyineen, eritteineen ja örinoineen. Tarina alkaa punoutumaan huomattavasti mielenkiintoisempaan suuntaan vasta sitten, kun katsojalle kerrotaan syy, miksi 5000 vuotta sitten haudattu prinsessa Ahmanet piti ylipäätään päästää takaisin elävien ihmisten pariin ja nykyajan Lontooseen. Loppuelokuva on toiminnantäyteistä tykitystä ja kilpajuoksua mahtavat voimat omaavan naispuoleisen ja siten myös seksikkään muumion kanssa.
The Mummy -elokuvaa ei voi ottaa tosissaan, mutta paremman puutteessa se tarjoilee humoristissävytteisen ja erikoistehosteilla mässäilevän kauhutarinan. Elokuvan on ohjannut Alex Kurtzman.
