Suomen uudesta alkoholilaista on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua, jossa faktat ovat usein jääneet toissijaisiksi. Eilen perjantaina Yle Puhe -radiokanavan Lähde ja Hämäläinen -keskusteluohjelmassa asiaa käsiteltiin poikkeuksellisen asiallisesti ja monipuolisesti.
Jussi Lähteen ja Unto Hämäläisen vieraina olivat kokoomuksen kansanedustaja Sari Raassina ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. Uusi alkoholilaki on tuomassa 5,5-prosenttiset oluet ja esimerkiksi lonkeron ruokakauppoihin. Lain uudistamisen vastustajat ovat esittäneet muun muassa tutkimustuloksia, joiden mukaan 150 ihmistä kuolisi uuden lain myötä. Väite on kuitenkin kumottu perättömänä, ja samoilla linjoilla oli myös kansanedustaja Vartia.
– Lukema 150 kuolonuhrista vuosittain perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelmiin. Laskelma on toteutettu niin, että jos nelosolut siirtyy Alkosta ruokakauppaan, niin olutkeissin hinta putoaa 50 eurosta 30 euroon. THL:n oletuksen mukaan kun ihminen ostaa nelosolutta ruokakaupasta, hän käyttää edelleen sen 50 euroa, jonka hän olisi käyttänyt aiemmin Alkossa, kansanedustaja osoittaa perustavaa laatua olevan virheen laskelmassa.
– Eli asiakas ostaa enemmän olutta ja siitä huolimatta, että hän ostaa kaupasta sen reilut puolitoista keissiä olutta, niin hän ei myöskään vähennä kulutustaan Alkosta eikä vähennä kulutustaan myöskään ulkomailta. Eli tosin sanoen tässä laskelmassa ei ole minkäänlaisia dynaamisia vaikutuksia. Eihän tällainen laskelma voi pitää paikkaansa, Antero Vartia toteaa laskelmista.
Uuden alkoholilain vastustajat ovat vedonneet milloin ohranviljelijöiden selviytymiseen ja milloin Euroopan ”viinijärven” leviämiseen Suomeen, mutta argumentit on tähän mennessä todettu perättömiksi. Eräs vastustajien ahkerasti käyttämistä argumenteista on saatavuuden lisääntymisen vaikutus ongelmiin. Vartia ei saanut tähän väitteeseen asiantuntijoilta perusteluita niitä kysyessään.
– Esitin valiokunnassa asiantuntijoille kysymyksen, johon en saanut vastausta. Jos saatavuutta helpotetaan, niin kulutus lisääntyy. Silloinhan meidän pitäisi osoittaa, että mitä lähempänä Alkoa ihmiset asuvat sitä enemmän he ryyppäävät. Koskaan en ole kuitenkaan näin kuullut olevan, Antero Vartia kertoi.
Nykyinen alkoholilaki on kuin muinaisjäänne kieltolain ajalta, ja se sisältää lukemattomia kansalaisten elämää hankaloittavia yksityiskohtia esimerkiksi anniskelualueista ja niiden rajoituksista.
– Jos on vaikka kartano, jossa järjestetään häät, ja siellä ei ole keittiötä, jossa valmistetaan ruokaa, vaan catering-palvelu tilataan ulkoa. Silloin ei ole mitään ongelmaa. Alkoholia saa juoda samalla kun syödään, kansanedustaja Vartia totesi.
– Mutta jos siellä on keittiö, mutta ei anniskelulupaa, niin silloin hääseurue ei saa juoda alkoholia paikan päällä, vaan heidän täytyy kävellä tontin ulkopuolelle kilistelemään hääsamppanjoita. Se on kuluttajien kannalta pelleilyä, että me ajetaan tällaisia sääntöjä. Ei sellaista lainsäädäntöä kannata tehdä, jonka noudattaminen on hölmöä.
