Taannoin isänpäivän kynnyksellä Suomessa nousi someraivo, kun kaksi helsinkiläistä päiväkotia päätti lopettaa isänpäivän viettämisen päiväkodissa. Tilalle otettiin läheisenpäivä, mikä aiheutti kovasti ihmetystä varsinkin iseissä, jotka toivoivat tunnustusta arvokkaasta työstään perheiden eteen.
Stara kysyi nyt lukijoiltaan kumpaa he mieluummin viettäisivät, isänpäivää vai läheisen päivää. Tulos oli murskaava, sillä 4.626 vastaajasta peräti 90 prosenttia halusi viettää jatkossakin isänpäivää, ja vain 10 prosenttia vastaajista viettäisi läheisenpäivää.
Isänpäivän vaihtaminen läheisenpäiväksi päiväkodeissa levisi Helsingistä nopeasti muualle Suomeen, ja jo isänpäivän viikolla kymmenissä päiväkodeissa ympäri maata vietettiin isänpäivän sijaan läheisenpäivää. Monet ammattilaiset ilmaisivat tuolloin huolensa ilmiöstä. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kritisoi päätöstä kovin sanoin.
– Kohtuullista tunarointia. Kyse on aikuisten epävarmuudesta, ei lapsen edusta. Isänpäivä saa olla isänpäivä. Helsingin linjaus on hyvä esimerkki, miten lapsen edulla perustellaan aikuisten epävarmuutta toimia. Isänpäivän muuttaminen ”läheisenpäiväksi” aliarvioi myös päiväkotien henkilökuntaa, Kurttila kommentoi.
Samoilla linjoilla oli myös arvostettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
– Meillä kaikilla on isä, olipa hän kuollut, kadonnut lapsen elämästä tai olemassa koeputken välityksellä. Silti, jokaisella meistä on isä. En muuttaisi isänpäivän nimeä. Sen sijaan varautuisin siihen, että lapsi on surullinen, mikäli isää ei ole, ja haluaa tietää ja puhua asiasta, Sinkkonen totesi Kaksplus-lehdelle.
