Vuodenvaihteessa Suomessa astui voimaan uusi alkoholilaki, joka toi toi A-oluet ja lonkeron myyntiin ruokakaupoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL väitti ennen lain hyväksymistä, että alkoholin kulutus tulisi varmuudella kasvamaan merkittävästi ja siten aiheuttamaan jopa 150 lisäkuolemaa vuodessa.
– THL arvioi, että lakimuutoksen myötä kulutus kasvaisi noin kuusi prosenttia ja sen myötä haitat vähintään yhtä paljon. Tärkein kulutuksen kasvun selittäjä arvion mukaan on se, että vahva olut halpenee ja sen saatavuus helpottuu merkittävästi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi raportissaan.
Asiantuntijoiden tavoin esimerkiksi Keskustan kansanedustaja Pekka Puska viittasi 14. joulukuuta eduskunnassa THL:n tutkimuksiin ja väitti uuden alkoholilain nostavan merkittävästi alkoholin kokonaiskulutusta ja haittoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Puska ei ollut näkemyksineen yksin.
– Esityksessä on useita säännösmuutoksia, jotka lisäävät erityisesti humalajuomista, järjestyshäiriöitä, pahoinpitelyjä ja onnettomuuksia sekä vähentävät liikenneturvallisuutta, SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen maalasi tulevaisuutta eduskunnassa.
Nyt uusi alkoholilaki on ollut voimassa kuukauden, ja sekä lakimuutosta vastustaneiden kansanedustajien että THL-tutkijoiden väitteet ovat osoittautumassa elleivät jopa täysin perättömiksi niin vähintään erittäin vahvasti liioitelluiksi.
Lain oltua nyt voimassa ensimmäisen kokonaisen kuukauden, on kaupan ala saanut ensimmäiset tilastot siitä miten alkoholijuomien myynti on todellisuudessa kehittynyt uuden lain myötä. Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto kertoi Hämeen Sanomissa, ettei kokonaiskulutuksessa ole juuri tapahtunut muutosta.
– Rakenteellisesti tapahtui hienoinen muutos, mutta poru oli paljon tätä suurempi. Muutos vastaa aika tarkkaan niitä odotuksia, joita meillä oli, Vormisto kertoi.
Kaupan ala ilmoitti jo ennen lain voimaantuloa, ettei se usko lakimuutoksen vaikuttavan kulutuksen kasvuun. THL nimesi lausunnon tuolloin lobbaukseksi.
Toimitusjohtaja Vormiston mukaan uuden alkoholilain ensimmäisen kuukauden aikana yhtiön ruokakauppojen oluiden myynnistä vain viisi prosenttia oli A-olutta. Samaan aikaan siiderien myynti laski ja alkoholittomien oluiden myynti nousi. Niin sanotut limuviinat ovat edelleen hyvin pieni marginaalituote. Osuuskauppa Hämeenmaan tammikuun myyntilukujen mukaan uuden alkoholilain vaikutus oli kokonaisuudessa äärimmäisen pieni.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden virheelliseksi osoittautuneita väitteitä ihmetteli jo aiemmin julkisuudessa esimerkiksi SDP:n entinen kansanedustaja Mikael Jungner.
– Mitäpä jos tuo alkoholilain uudistus ei johdakaan alkoholin haittojen kasvuun? Nimittäin kun suurin osa asiantuntijoista kertoi, että kaameita seuraa, niin mitä jos ei seuraakaan. Tuohan on mahdollista, kun kaupan alustavia myyntitietoja kuuntelee, Mikael Jungner kirjoitti Facebookissa.
– Se nimittäin tarkoittaisi sitä että asiantuntijat eivät olekaan asiantuntijoita. Enemmänkin ennustajia, veikkaajia ja oman asiansa ajajia. Mikäpä siinä. Mutta mistä sitten saadaan jatkossa ne uudet asiantuntijat joihin voi luottaa? Tai ehkä niitä ei edes jatkossa tarvita.
PÄIVITYS: Artikkeliin täsmennetty, että A-oluet olivat viisi prosenttia oluiden myynnistä vähittäiskaupassa.
