Lasten hyvinvointi muodostuu yleensä rajoista, rutiineista ja rakkaudesta. Toisinaan stressaantuneet lapset ovat hankalasti käyttäytyviä, keskittymisongelmaisia ja ylireagoivia. Mikäli lapsi kastelee sänkyään, omaa päänsärkyä, kärsii painajaisista ja valehtelee paljon, kannattaa hänen käyttäytymiseensä kiinnittää erityishuomiota.
Lapset voivat stressaantua useista elämäntilanteista, mutta kiire, kodin ongelmat, läheisen kuolema, maailman uutiset tai lapsuusajan trauma voivat laukaista stressin herkemmin. Rutiinit luovat lapselle turvaa. Kannattaa myös taata jälkikasvulle joka yö noin 10 tunnin unet, jotta keho ja mieli saavat levätä tarpeeksi.
Perheen on panostettava yhdessäoloon. Yhteistä aikaa saavuttaa parhaiten perheillallisen tai vaikkapa lautapeli-illan merkeissä. Älylaitteet on suljettava, jotta jokainen perheenjäsen pystyy olemaan paremmin läsnä. Ruutuajan rajoittamisella voi vähentää stressihormonin muodostamista lapsen kehoon.
Aikuisten on osoitettava mallia lapsilleen aina ruoan syömisestä, käytöstapoihin ja tilanteisiin reagoimiseen. Mikäli aikuisella on stressaava tilanne, opettaa hän lapselleen parhaiten rauhallisen esimerkin kautta, kuinka tilanteessa käyttäydytään. Kannattaa myös opettaa lapselle kiitollisuutta ja positiivista elämänasennetta.
Vaikka asiat menisivät kuinka mönkään, kannattaa jokaisesta päivästä löytää edes yksi iloisuuden aihe. Lapset stressaantuvat helposti kiireestä, joten jokaisen vanhemman kannattaa rajoittaa aikatauluja aina mahdollisuuksien mukaan. Liikunta ja ulkoileminen poistavat tehokkaasti stressiä ikään katsomatta. Yhtä tärkeää on kommunikointi ja lapsen kanssa keskusteleminen. Perheissä on pystyttävä puhumaan kaikesta, perheterapeutti Rachael Pace muistuttaa Femail Firstille.
