Suomessa astui vuodenvaihteessa voimaan uusi alkoholilaki, jonka myötä A-oluet ja lonkerot tulivat myyntiin myös ruokakaupoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL uhkaili ennen lain hyväksymistä, että lakimuutos johtaisi jopa 500 lisäkuolemaan vuodessa. Väite osoittautui kuitenkin perättömäksi.
Valvira on nyt julkaissut tilastot alkoholilain seurauksista ensimmäiseltä puolelta vuodelta, eli tammikuun alusta kesäkuun loppuun. Tilaston mukaan alkoholilain uudistaminen on laskenut alkoholin kulutusta. Alkoholin saatavuuden parantuminen ei siis ole nostanut kulutusta, sillä kulutus on vähentynyt sekä litroissa että sataprosenttisena alkoholina mitattuna.
THL uhkaili eduskuntaa ennen lain hyväksymistä, että alkoholin kulutus tulisi kasvamaan lakimuutoksen myötä peräti kuusi prosenttia. Tuoreiden tilastojen valossa uhkakuva oli kuitenkin rajusti liioiteltu. Erityisen merkillepantavaa on, että edes historiallisen kuuma hellekesä ei onnistunut lisäämään kulutusta, sillä alkoholin litramyynti väheni tammi-kesäkuussa 0,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos väitti ennen alkoholilain hyväksymistä, että suomalaiset tulisivat vaihtamaan kolmosoluen nelosolueen ja juotava määrä pysyisi ennallaan. Väite ei kuitenkaan pitänyt miltään osin paikkaansa. A-oluen osuus myydyistä oluista on nimittäin jäänyt alle 10 prosenttiin. Samaan aikaan alkoholittoman oluen myynti on noussut paikoin jopa yli 30 prosenttia.
