Rakkaudesta on toisinaan turha kirjoittaa sääntöjä tai normeja, joiden mukaan kahden ihmisen välinen suhde tulisi edetä. Jokainen liitto on uniikki, eikä niiden muodostumiseen ole ohjekirjoja. Sen sijaan on olemassa selkeitä merkkejä, joiden perusteella voi määritellä aidon rakkauden.
Teot ovat usein sanoja voimakkaampia. Seksi ei saa toista ihmistä rakastumaan, sillä se on loppupeleissä kuitenkin vain yhdyntää. Rakasteluksi se muuttuu silloin, kun hommassa on aitoja tunteita mukana. Jos osapuolet eivät ole aidosti kiinnostuneita toisistaan, eivät he myöskään kommunikoi tai keskustele.
Aitoa rakkautta on myös vaikea löytää, jos ei pysty olemaan oma itsensä tai on turhan epävarma. Henkilön ei kannata olla epätoivoinen tai säälittävä, sillä se tuskin herättää ihastelevia tuntemuksia toisessa osapuolessa. Itsevarmuus ja aito läsnäolo johtavat usein myös parempaan kahden ihmisen väliseen liittoon. Kävipä suhteessa miten tahansa, on ihmisen pystyttävä olemaan onnellinen myös yksin.
