Nuoret ja varhaiskeski-ikäiset naiset jäävät yhä useammin sairauslomalle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamien sairauspoissaolojen yleistymisen syytä ei varmuudella tiedetä, mutta moni uupuu kasvaneiden vaatimusten takia.
Sosiaalinen media, lifestyle-lehdet ja blogit huutavat jatkuvasti, kuinka naisten tulee luoda menestyksekästä uraa, sisustaa ja konmarittaa koti vimpan päälle, kasvattaa lapsista tasapainoisia multitalentteja, tarkkailla omaa terveyttä ja hyvinvointia tiukalla treeniaikataululla, dieetillä ja riittävällä unella. Ei saa unohtaa joogaa, mindfulnessia, meditointia ja kiitollisuuspäiväkirjaa. Tähän päälle tulee lisätä onnistunut ja maailman paras parisuhde, aktiivinen sosiaalinen elämä ja tietysti säännöllinen lomailu ja reissut ulkomailla.
Yhä useampi ruuhkavuosissa elävä nainen kokee, että hänen on oltava tietynlainen tullakseen hyväksytyksi. Enää ei riitä, että arki rullaa toimivasti eteenpäin, vaan sen on oltava upeaa, terveellistä, parempaa ja menestyvää – tai ainakin näyttää sellaiselta ulospäin. Ei ole enää kotiäitejä tai uranaisia. Nyt on oltava sitä kaikkea ja yhdellä kertaa. Elämästä on tullut yksilösuorittamista.
Pinnallinen kulttuuri voi pakottaa tinkimään omasta hyvinvoinnistaan. Joskus on pääasia, että puitteet näyttävät olevan kunnossa. Instagramiin julkaistaan ainoastaan onnea hehkuttavia otoksia, vaikka taustalla voi olla pahoinvointia, väsymystä ja ahdistusta. Viime vuonna noin 84.000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella. Määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10.000 henkilöllä.
– Mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen yleistyminen näkyy kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
Blombergin mukaan ihmisten jaksamiseen ovat voineet vaikuttaa vaatimusten kasvu yhtäaikaisesti niin työelämässä, perhe-elämässä kuin vapaa-ajallakin. Mielenterveyden häiriöitä koskeva stigma on voinut edelleen pienentyä. On myös mahdollista, että erilaisia oireita diagnosoidaan aiempaa useammin mielenterveyden häiriöiksi.
Toisaalta kehityksessä voivat näkyä myös esimerkiksi etuusjärjestelmän ja työmarkkinatilanteen muutokset.
– Ilmiö on monimutkainen, eikä mikään tekijä yksinään selitä kehitystä, Blomgren sanoo.
