Saattohoitoa Terhokodissa parhaillaan saava ja parantumatonta syöpää sairastava Janita Lukkarinen saa murskaavia kommentteja ihmisiltä. Nainen on saanut kasattua varallistuutta erilaisten keräysten turvin, mutta ihmiset eivät ole tyytyväisiä siihen, miten Janita hänelle lahjoitettuja rahoja käyttää. Nainen on kertonut perustavansa pian säätiön.
Ihmiset ovat haukkuneet Janitaa huomiota hakevaksi ja rahanahneeksi. Hänen epäillään käyttäneen lahjoitettuja varoja väärin, esimerkiksi ostamalla itselleen parempia elektroniikkatarvikkeita. Janita on vastannut syytöksiin ja perustellut tekojaan, vaikka on ollut samaan aikaan korkeassa kuumeessa ja käy kamppailua syöpää vastaan. Julkkikset ovat varmasti tottuneet kritiikkiin ja vihapuheeseen. Janitan – kuolemansairaan ihmisen vainoaminen – menee pahasti yli terveen järjen.
Suomessa on lakia valvova oikeusjärjestelmä, joka tuomitsee ihmiset mahdollisista rikoksista. Laki ja tuomioiden antaminen ei siis ole sosiaalisen median käyttäjien käsissä – saati heidän tehtävänsä. Mikäli ihminen havaitsee epäkohtia, tulee hänen ilmoittaa niistä lainvalvojille sen sijaan, että lähtee julkisesti lynkkaamaan ketään mututuntumalla ja yksipuolista totuutta esittäen. Kritiikkiä saa antaa, mutta iso osa Janitalle lähetetyistä tai nettipalstoilla kirjoitetuista kommenteista täyttää jo kunninaloukkauksen tunnusmerkit.
Mikä silti ajaa ihmisen toisen kimppuun? Eikö Janitalla ole oikeus elää parhaakseen katsomalla tavalla ja nauttia elämänsä viimeisistä hetkistä? Kuka on määritellyt säännöt, miten Janitan tulee tehdä kuolemaa? Ei kukaan, ja hän voi tehdä sen itse niin kauan, kun toimii lain oikealla puolella.
Kohukaunotarten jahtaaminen ja vihapuheen kylväminen ei ole uusi ilmiö. On olemassa kokonaisia nettiliittoutumia, joiden tehtävänä on lähinnä yhden ihmisen mustamaalaaminen hinnalla millä hyvänsä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Johanna Tukiainen, jonka vihamiehet matkaavat jopa hänen keikoilleen, että saisivat mahdollisimman nöyryyttävää materiaalia kasaan. Osan he keksivät itse. Useimmista kommenteista voi kuitenkin päätellä, että arvostelijalla itsellään on varmastikin sangen suppea maailma, jos on valmis käyttämään energiaansa esimerkiksi syöpää sairastavan ihmisen elämän jatkuvaan moittimiseen.
Nettipalstoilla kirjoitetaan, että Janitan ei uskota tekevän kuolemaa tai hän tekee sitä väärin. Syöpää on väitetty julkisuustempuksi. Jopa naisen ulkonäköä on arvosteltu liian huolitelluksi. Jos hän saa elämänsä viimeisinä aikoina iloa meikkaamisesta, videotervehdyksistä, sosiaalisen median päivittämisestä, taistelustaan kertomisesta ja iloa tuottavien asioiden hankkimisesta, niin suotakoon se hänelle. Ja keneltä se on pois? Ehkäpä kateellisia kismittää, että hän on äärimmäisen kaunis myös syöpäsairaana.
Jatkuvasti aiheella spekuloivat arvostelijat ovat kuin hyeenoita, jotka odottavat aina valmiina ja saalista kärkkyen. Heille riittää yksikin väärä sana, jota voi porukalla päivitellä ruudun ääressä ja saada taas vettä myllyyn toista ihmistä haukkuakseen. Kyse ei siinä kohtaa enää ole esimerkiksi lahjoitusvarojen väärinkäytösten valvomisesta. Janitan kaikkia toimia seurataan suurennuslasilla. Todellisuudessa kommenttien taustalla lienee henkilön omaa epävarmuutta, kateutta ja sielunelämän köyhyyttä. Toisaalta ihmiset eivät välttämättä osaa käsitellä kuolemaa, ja kuvittelevat toisen sairauden sen takia mediatempuksi. Onneksi suurin osa ihmisistä lähettää kauniita sanoja ja kannustuksia Janitalle. Hänen aikansa vähenee päivä päivältä.
– Oon aika onnekas, olen vielä täällä ja mun läheiset tietää, miten asiat on. Epäilijöille ottakaa raamattu käteen ja lukekaa psalmeja tai meditoikaa. Hassailija tässä moi, oon käyttänyt tasan omia palkkiorahojani sekä eläkettä, jota sain myös takautuvasti, Janita kommentoi avoimella Instagram-tilillään.
https://www.instagram.com/p/B8JD4Z5JPKY/
