Huijarit ovat ottaneet viime vuosina käyttöön aikaisempaa tehokkaammin erilaisia viestintäkeinoja, kun esimerkiksi Telia mahdollisti taannoin lukemattomien asiakkaiden huijauslaskutuksen. Nyt viestintävirasto varoittaa suomalaisia huijauspuheluista, jotka tunnistaa melko helposti suuntanumerosta.
Viestintävirastolle on raportoitu niin sanotuista hälärihuijauksista, jotka ovat tulleet esimerkiksi suuntanumeroista +881, +882 ja +675. Näihin numeroihin ei kannata soittaa takaisin, sillä lasku puhelusta voi olla huomattavan suuri.
Tyypillisessä hälärihuijauksessa puhelin soi kerran tai pari, jonka jälkeen puhelu katkaistaan. Puhelimeen jää tieto vastaamattomasta puhelusta, jonka tarkoitus on houkutella vastaanottaja soittamaan takaisin tähän ulkomailla olevaan numeroon. EU-alueen ulkopuolella olevaan puhelinnumeroon soittaminen voi maksaa useita euroja minuutilta ja satelliittipuhelinnumeroon soittaminen jopa kymmenen euroa minuutilta.
Lisämaksullisten palvelunumeroiden laskutus ei välity televerkon yli ulkomailta Suomeen. Kuitenkin jo tavalliseen ulkomaan numeroon soittamisesta voi kertyä odottamattoman suuri summa huijareiden taskuun. Rikollisten ansaintamalli hälärihuijausten taustalla on jakaa vastaanottavan tai jonkin puhelua reitittävän teleyrityksen kanssa synnytetyistä puheluista kertynyt liikevaihto. Suuntanumeroita, joista hälärihuijauspuheluita on viimeaikoina tullut paljon, ovat esimerkiksi seuraavat:
+387 Bosnia ja Herzegovina
+675 Papua-Uusi-Guinea
+685 Samoa
+8818 GlobalStar
+8819 GlobalStar
Jos et odota puhelua kaukomailta, tai et usko että sinulle voisi olla asiaa esimerkiksi Samoalta tai Papua-Uudesta-Guinesta, niin älä tee mitään. Puheluun vastaamisesta ei kerry laskua. Jos hämärästä numerosta soittelu alkaa tuntua häiritsevältä, sen voi lisätä omassa älypuhelimessaan estolistalle. Osa operaattoreista on estänyt soittamisen kalliisiin +881-satelliittinumeroihin.
Teleyrityksiltä saadun tiedon mukaan Suomeen tulee hälärihuijauspuheluita vuosittain toista miljoonaa kappaletta. Niistä kuitenkin vain n. 1-2 %:iin yritetään soittaa takaisin, eli suomalaiset ovat kohtuullisen valveutuneita asian suhteen.
