Jyväskylän yliopisto on toteuttanut Luonnosta Virtaa -tutkimushankkeen, jossa ihmisiä ohjataan nauttimaan enemmän luontokokemuksista. Tarkoituksena on, että ihminen pysähtyy nauttimaan erilaisia aistikokemuksia luonnon äärellä ja saavuttaa siten tasapainoisemman mielen. Moniaistiset luontokokemukset pysäyttävät hetkeen, auttavat irrottautumaan huolista ja peloista.
Ihmiset saattavat olla poikkeusaikana tavallista alakuloisempia, väsyneempiä, ahdistuneempia tai entistäkin kiireisimpiä. Jyväskylän yliopiston tutkijat suosittelevat ihmisille kolmen kohdan luontokokemusta, jonka on todettu auttavan mielialan parantamisessa. Tutkijat ovat laatineet helppoja harjoituksia, joiden avulla jokainen voi kokeilla luontoaistimuksen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa.
1. Hakeudu mielipaikkaasi. Löydä itsellesi mieluisa luontokohde, jossa voit pysähtyä huomioimaan omia tuntemuksiasi ja olotilaasi. Katsele ympärillesi. Jos havaitset kiinnostavan paikan, voit jäädä siihen hetkeksi. Voit myös vaihtaa paikkaa edelleen, jos kohde ei tuntunutkaan sopivalta.
Mitä havaitset paikassasi? Mitkä kohdat ovat varjossa ja mitkä valossa? Mitä ääniä kuulet? Anna mieleesi nousta asioita, mistä iloitset tänään. Esimerkiksi: Nukuitko hyvin? Tunnetko olosi rauhalliseksi?
2. Valitse paikassasi mieluisa kohde, esimerkiksi puu, kivi, sammal, puro tai polku.
Miltä valitsemasi luontokohde tuntuu ja tuoksuu? Millaisia ääniä siitä kuuluu? Mitä värejä siinä havaitset? Jos valitsemasi luontokohde osaisi puhua, mitähän se sinulle sanoisi? Ja mitähän sinä voisit sanoa sille?
3. Tallenna paikka. Voit halutessasi ottaa kuvan mielipaikastasi tai valitsemastasi kohteesta. Voit katsella kuvaa hetkinä, jolloin kenties kaipaat sellaista olotilaa, jonka aistit omassa mielipaikassasi.
– Myönteisissä luontokokemuksissa on tärkeää tarkkaavuuden elpyminen ja stressistä palautuminen, tutkittavien ryhmien ohjaaja, tutkija Kirsi Salonen tiivistää.
Hankkeen taustalla ovat eko- ja ympäristöpsykologian tutkimukset ja teoriat luonnon hyvinvointivaikutuksista. Jyväskylän yliopiston suorittama tutkimushanke on KELA:n rahoittama.
