Maapallon hyvinvointi nitisee liitoksistaan, josta olemme saaneet osviittaa jo nykyisen koronaviruspandemian kautta. Ihmiskunta on tuhonnut ympäristöään vuosisatojen ajan, eikä sille näytä olevan loppua edes nyt – vuonna 2020. Ihmiset saavat nyt maistaa omaa lääkettään, kun joudumme eristyksiin eläintarhan eläinten tavoin ja voimme viruksen vuoksi yhtä huonosti kuin saastuttamamme luonto.
YIT:n Teiden kunnosapito on urakoinut Suomen tieverkostoa kevätsiivouksella. Teiden varsille ja levähdyspaikoille jätettyjen roskien lista on pitkä: Renkaita, keittiökalusteita, sohvakalustoja, kodinkoneita, autonraatoja, akkuja, öljykanistereita, pulloja täynnä virtsaa, huumeruiskuja, ruoholeikkureita, moottorisahoja, polkupyöriä, seksivälineitä, säilyketölkkejä, remonttijätettä kylpyammeista asbestiin. Mitä ihmettä, ihmiset?
– On käsittämätöntä, että vuonna 2020 ihmiset kohtelevat ympäristöään näin. Korona-aika näkyy tien varsilla jo take away -pakkausten lisääntymisenä, kun ihmiset heittävät niitä autoista tai jättävät seisakkeille ja kesän tullen ilmiö tulee varmasti näkymään lisää, huokaa työmaapäällikkö Petri Suomi YIT:n Salon alueurakasta.
Joskus roskaajat jäävät rysän päältä kiinni, jolloin heille käydään huomauttamassa asiasta tai parhaimmillaan perään lähtee lasku siivouksesta. Välillä syyllistä ei tarvitse myöskään kaukaa hakea, kun roskakasoista on löytynyt esimerkiksi yritysten mainoskylttejä. Poliisin kolkutellessa ovelle roskaamiselle on muodostunut jo tuntuva hinta.
Yhden urakan alueelta voi kevätsiivouksessa löytyä 4–5 tonnia irtoroskaa ja 90 prosenttia siitä on sellaista, joka ei kuulu edes levähdyspaikkojen roskiksiin. Kun Suomessa on 79 urakkaa, joissa pidetään tiestö kunnossa, kokonaismäärä nousee huimaksi. Vuodessa roskien kerääminen maksaa urakalle noin 5.000–15.000 euroa, jonka voi taas kertoa 79:llä.
Laskun maksavat lopulta veronmaksajat, eli myös sinä. Sinä maksat siitä, että joku on liian laiska viemään roskansa jäteasemalle tai roskikseen. Luonto maksaa tälläkin kertaa vielä enemmän, ja se tulee kostautumaan ihmisille tavalla, jota ei rahassa pystytä mittaamaan.