Mediassa on keskusteltu viime aikoina jengiytyneistä ongelmanuorista ja heidän tekemistään rikoksista. Useilla nuorilla menee viranomaisten mukaan hyvin, mutta maailmalta Suomeen rantautunut ikävämpi rikollisuuden muoto sekä syrjäytyneisyys on vaikuttanut todella vakavasti pieneen osaan nuorista.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Timo Kilpeläisen mukaan nyt on muistettava, että rikosten tekemisen syihin ei ole olemassa yksinkertaisia vastauksia. Hänen mukaansa nuorison pahoinvointia käsitellään liikaa lukuina, eikä nuorten kanssa keskustella tarpeeksi.
– He kuitenkin tietävät parhaiten oman tilanteensa, jos heiltä kysytään ja puhutaan heidän kanssaan sen sijaan, että heitä tarkastellaan objekteina. Nuoretkaan eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä eikä heitä siksi pidä sellaisena käsitellä ja leimata, Kilpeläinen kirjoittaa.
Hän haluaa samaan hengenvetoon kuitenkin todeta, että totuus rikoksista on tuotava ilmi. Pieni osa nuorista voi todella pahoin ja he ovat syyllistyneet koko maan mittakaavalla vakaviin tekoihin. Asiaan on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – tai mielellään ennakoitava kokonaan. Kilpeläisen mukaan kaikki viranomaiset ja järjestötoimijat tarvitsevat lisää voimavaroja ja toimintaa tukevan lainsäädännön sekä tarvittaessa uusia toimivaltuuksia esimerkiksi lastensuojelupuolelle.
– Hyssyttelemättä on todettava, että meillä on isoissa kaupungeissa nuoria, joilla menee todella huonosti. He eivät enää ”oireile rikoksilla” vaan ovat syyllistyneet vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin, ääritapauksissa henkirikoksiin tai niiden yrityksiin. Valitettavan moni heistä on ollut myös elämänsä aikana itse rikoksen uhrina. He ovat pudonneet ja lujaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi.
