Whitney-niminen nainen työskentelee eläinsairaalassa. Eräänä päivänä sairaalaan tuotiin pieni pesukarhun pentu, joka oli löytynyt talon katon rakenteista. Pentu tarvitsi sijaiskotia, jolloin Whitney päätti ottaa pikkuisen hoiviinsa ja alkaa hoitamaan pesukarhua.
Whitney antoi pesukarhulle nimeksi Mabel. Mabel vierasti aluksi ihmisiä, mutta alkoi lopulta pitämään hoitajastaan kun Whitney ruokki pentua pullolla. Mabel sai pian kaverikseen kaksi vielä pienempää pesukarhua, Willown ja Leroyn, jolloin sen eläimelliset aistit alkoivat heräämään.
Mabel ryhtyi heti lauman johtajaksi ja alkoi näyttämään enemmän käytöstä, joka on ominaisempaa villeille luonnossa eläville pesukarhuille. Kun pesukarhut olivat tarpeeksi suuria piha-aitaukseen, Mabel johdatti Willown ja Leroyn aitauksesta vapauteen. Aamulla pihalla oli vain kaivettu kolo aidan luona eikä pesukarhuja näkynyt missään.
Whitney oli hoidokeista huolissaan, koska ne eivät luultavasti vielä pärjäisi luonnossa. Pesukarhut palasivat kuitenkin kotiin yksi kerrallaan kun niille tuli nälkä. Lopulta Whitney päätyi tekemään aitaukseen oven, josta pesukarhut pääsevät itse kulkemaan. Hän saikin onnekseen huomata, että pikkuiset palasivat tervehtimään häntä lähes päivittäin vielä senkin jälkeen kun ne oli jo vapautettu luontoon.
