Perheenäidit ovat multitaskaamisen mestareita. He pystyvät samaan aikaan laatimaan ostoslistaa, kokkaamaan perheelleen ruokaa, auttamaan lasta koululäksyissä ja ripustamaan pyykkejä kuivumaan. Vai pystyvätkö?
Joillakin ostoslista jää puolitiehen, ruoka palaa pohjaan, lapsen koulutehtävät ovat hieman sinne päin ja pyykit ovat rutussa. Tämä on luonnollista, eivätkä kaikki ole suorittajia tai yli-ihmisiä. Vaikka moni tuntee työskentelevänsä tehokkaasti hoitaessaan montaa asiaa samaan aikaan, aivojen kannalta multitaskaus on kaikkea muuta kuin ihanteellinen tapa toimia.
Moni etätöissä lasten kanssa kotona ollut tietää, että multitaskaaminen rasittaa ja uuvuttaa nopeasti. Multitasking, eli useiden tehtävien suorittaminen samaan aikaan on monelle nykypäivän työläiselle arkea – mutta kannattaako se?
– Multitaskingilla tarkoitetaan yleisesti sitä, että tehdään samanaikaisesti useita kognitiivisia eli keskittymistä, muistia ja ajattelua vaativia tehtäviä. Se ei ole kovin tehokas tapa tehdä työtä, linjaa psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta.
Ihmisen ajattelussa on useita pullonkauloja, joiden läpi mahtuu vain yksi asia kerrallaan. Vaikka tuntuisi siltä, että on monta rautaa tulessa ja tekisi kaikkea yhtä aikaa, todellisuudessa ihminen voi keskittyä kerrallaan vain yhteen asiaan.
– Treenata voi aina, mutta tässä biologia asettaa tiettyjä rajoitteita. Multitaskaus on parhaimmillaankin varsin kuormittava tapa tehdä töitä. Kumisaappaat jalassakin voi juosta maratonia, mutta optimaalista siitä ei treenaamallakaan saa, Ämmälä havainnollistaa.
Vaikka vaativia työtehtäviä mahtuu aivoihin vain yksi kerrallaan, toisentyyppistä multitaskausta voi huoletta harrastaa muistia kuormittamattakin. Esimerkiksi neulominen palaverissa tai pyykkien viikkaaminen etäpalaverin aikana eivät samalla tavalla kuormita työmuistia.
