Osa lapsista käyttää suvereenisti älylaitteita ennen kuin osaavat edes kunnolla puhua. Kun lapsen näyttöaikaa rajoittaa, saattaa vanhempi saada osakseen kiukkukohtauksia ja niskottelua. Näyttöjen tuijottaminen on lapselle kuin digitaalista heroiinia ja se aiheuttaa riippuvuutta.
Jyväskylän yliopistossa on tutkittu sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia koululaisten hyvinvoinnille. Yhdeksän prosenttia suomalaisnuorista luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjiksi ja 34 prosenttia nuorista kuuluu riskiryhmään tai heillä on kohonnut riski ongelmalliseen somen käyttöön. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen.
Vastuu on – jälleen kerran – lasten ja nuorten vanhemmilla. Jos perheen valvonta koettiin vähäiseksi, niin koululaisella oli suurempi todennäköisyys somen ongelmakäytölle, kuin tilanteessa, jossa perheen valvontaa koettiin olevan kohtalaisesti tai paljon, tutkimus ynnää.
Sosiaalisen median ongelmakäyttäjät ovat huomattavasti yksinäisempiä kuin muut koululaiset. Yksinäisyyden ja sosiaalisen median käytön välisiä yhteyksiä tullaan selvittämään jatkossa tarkemmin. Sosiaalisen median suurkäyttäjillä on myös moninkertainen riski toistuviin niska-hartiasärkyihin, ärtyneisyyteen, alakuloisuuteen, hermostuneisuuteen ja aamuväsyneisyyteen, verrattuna nuoriin, joilla sosiaalisen median käyttöön ei liittynyt vastaavia haasteita.
