Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja sairauspäivärahan saamisen syy. Mielenterveysongelmista johtuvat menetykset aiheuttavat työnantajille korkeampia kustannuksia kuin useimmat muut terveysongelmat. Suomi maksaa vuosittain heikentyneen mielenterveyden kustannuksia kokonaisuudessaan 11 miljardin euron edestä.
Olisi siis järkevää, että ongelmiin puututaan jo niiden varhaisessa vaiheessa tai niitä pyrittäisiin ehkäisemään. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. Mielenterveyden vahvistaminen on syytä huomioida monissa työpaikan toimissa lakisääteisistä suunnitelmista, muutosjohtamiseen ja palkitsemisjärjestelmistä ristiriitojen ratkaisumalleihin.
Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta.
Yksilöön kohdistuvia tukitoimia ovat esimerkiksi liikunta, psykoterapia ja osasairauspäiväraha. Lisäksi työpaikoilla voidaan toteuttaa työaikasuunnittelua, muokata työtehtäviä ja antaa työuravalmennusta. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen ja yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa, eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa.
