Helsingin yliopistossa on toteutettu tutkimus, jonka mukaan ihmiset hakevat yhteisöllisyyttä populaarikulttuurin parista. Kun uskonolliset instituutiot, kuten kirkko, ovat menettäneet vaikutustaan ihmisten arkeen, saatetaan esimerkiksi erilaisia televisiosarjoja käyttää uskonnolliseen tapaan.
– Uskontotieteessä myytti tarkoittaa kertomusta, jonka yhteisö kokee tärkeäksi. Myytin avulla ilmaistaan ja välitetään eteenpäin yhteisön näkemyksiä siitä, millainen on todellisuus, mikä on hyvää ja pahaa ja miten ihmisten pitäisi elää. Vampyyrisarjojen koetaan kertovan metaforien kautta jotain olennaista todellisuudesta ja tarjoavan sankaritarinoiden kautta esimerkkejä siitä, kuinka tulisi elää hyvää elämää, Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa väitöskirjaansa esittelevä Minja Blom kertoo.
Fanius muutti elämäni – Myytit ja yhteisölliset fanirituaalit televisiosarjojen Buffy vampyyrintappaja, True Blood ja Vampyyripäiväkirjat faniudessa –väitöskirjassa osoitetaan, että sarjojen fanit ovat samastuneet sankareiden kokemiin vastoinkäymisiin ja löytänet niistä yhtäläisyyksiä omaan elämään. Fanius voi toimia keinona kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ymmärtää maailmaa ja itseään.
– Fanirituaaleihin liittyvät myös kertomukset sarjan elämää muuttavasta voimasta. Ne ovat tarinoita fanien elämän käännekohdista kuten uuden uran löytymisestä mutta myös selviytymisestä esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai perheväkivallasta. Kertomuksista käy ilmi, kuinka fanit ovat kokeneet saavansa sarjoista ja toisista faneista tukea ja lohtua sekä voimavaroja arjen haasteisiin.
