Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami teki kyselyn psyykkisesti sairastuneiden läheisille. Kyselytulos antaa huolestuttavan katsauksen koronaviruspandemian vaikutuksiin mielenterveyspotilaiden ja heidän omaistensa tilasta Suomessa.
Psyykkisesti sairastuneet voivat yhä huonommin, kun asianmukaista apua ei saa ajoissa tai hoitokontaktit ovat vähentyneet, muuttuneet etäpalveluksi ja jopa katkenneet. Tilanne on ajanut monet sairastuneen läheiset jaksamisensa äärirajoille.
Omaiskyselyn (2021) mukaan vastuu sairastuneen hoidosta on kasvanut huomattavasti korona-aikana. Tämän myötä myös läheisten kokema huoli, stressi, uupumus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Moni kuvailee olevansa ”totaalisen loppu” ja tilanteen kuormittavuuden kasvaneen niin, että ”kohta ollaan hoidossa koko perhe”. Kuormittavuus ja uupumus ovat ajaneet mielenterveysomaisia sairauslomille.
– On kestämätön tilanne, jos tarvittavaa apua ei saa ajoissa ja vastuu kaatuu läheisten harteille. Odottaessa ongelmat pahentuvat ja kärjistyvät ja pahimmillaan tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Tilanne ei voi olla heijastumatta koko perheen jaksamiseen, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Tutkimusten mukaan jo ennen koronapandemiaa joka toinen suomalainen kärsi mielenterveyden häiriöistä jossakin elämänsä vaiheessa, mutta vain puolet sairastavista sai tarvitsemaansa hoitoa. Monesti sairaus johtaa yksinäisyyteen, opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa.
Mielenterveyden haasteisiin vastaaminen ja koko perheen hyvinvointiin panostaminen on huomioitava poliittisessa päätöksenteossa. Mielenterveyspalveluihin täytyy ohjata nykyistä enemmän resursseja ja toteuttaa Mielenterveysjärjestöjen vireille panema terapiatakuu.
