Miltä kuulostaisi nauttia lounaaksi haukimakkaraa, hortaista kesäkeittoa lahnamykyjen kera, uunijuustoa puolukka-kuusenkerkkäsurvoksella ja juureen leivottuja croissant-tyyppistä hortakierrettä? Eksoottisen herkulliselta ja perisuomalaiselta. Näitä ruokia sai maistella Lahden torilla.
Villivihannesten hiilijalanjälki on lähes miinusmerkkinen ja särkikalojen kalastaminen on myös vesistön huoltoa sen lisäksi, että ne ovat ihanteellista ja aivoja hellivää ravintoa. Suomessa on kannattavampaa kehittää asennemaailmaa lähes halveksittujen särkikalojen ja hauen suhteen kuin lisätä pelkkää kirjolohen kasvatusta.
Perinteiset ruuanvalmistusmenetelmät ja villivihannesaarteemme kiinnostavat kotimaan matkailijoitakin. Niistä saa hyviä ohjelmapalveluja ilman laiteinvestointeja. Kasvit odottavat poimijaansa lumentuloon saakka. Villd-villiruokachef Ossi Paloneva piti vegaanista villiruokaravintolaa Helsingin Kalliossa ja tietää ihmisten reaktioista.
– Moni yllättyy, kuinka aitoja makuja villiruuassa on ja tietyt kasvit voivat luoda vaikkapa heinäkuun kukintojen tuoksumaailman kautta makumuistosiltoja lapsuuteen tai kesään. Myös aliarvostetut hauki ja lahna saavat aivan uusia maku-ulottovuuksia, kun niiden maustamisessa käytetään puiden, varpujen ja ahojen antimia kasvimaailmasta, sanoo Ossi Paloneva.
– Yli 30 vuoden kokemuksella matkailun paikalliselämyspalvelujen kehittämisestä, kouluttamista ja toteuttamisesta yrittäjänä voin sanoa, että vuosituhansia vanhaan villiruokakeittiöömme perustuvat ohjelmapalvelut tulevat olemaan tässä ajassa kova sana. Ensin kotimaisille asiakkaille ja sitten ulkomaalaisille, kun ensin harjoittelemme kunnolla omalla väellä. Suomi tunnetaan kohta maailman vanhimmasta keittiöstä, villiruuasta. Se on Suomen sushi, sanoo hollolainen Jouko Kivimetsä.
