Kynnys nautiskella alkoholia laskee monilla kesän helteisinä lomapäivinä. Valitettavasti tämä voi näkyä myös myöhemmin ongelmina erityisesti etätöihin palaavien tapauksessa, varoittavat Turun yliopiston päihdelääketieteen apulaisprofessori Solja Niemelä ja A-klinikan sekä THL:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen.
Solja Niemelän mukaan hellekesänä lisääntynyt tissuttelu on vaarassa jatkua arkeen palatessa etätöitä tekevien parissa. Etätöissä läsnä ei ole tavallisen työpaikan sosiaalista kontrollia, joka suitsisi juomista normaaliin tapaan. Tämä luo riskin ongelmajuomisen jatkumiselle.
Kohtalaisen riskitason alkoholikäyttäjiä oli tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2016 yli puoli miljoonaa. Kohtalaisella riskitasolla tarkoitetaan esimerkiksi enemmän kuin yhden viinilasin tai kahden saunaoluen juomista joka ilta. Margareetta Häkkinen allekirjoittaa Niemelän ajatukset, sillä hänen mukaansa lomilta töihin palaaminen on muutenkin monille vaikea tilanne lomajuomisen vuoksi.
– Etätöiden vaikutus on näkynyt meillä jo viime kesästä lähtien. Jos aiemmin on juominen ollut jossain määrin hallinnassa, niin nyt on pystynyt kotona juomaan ja pitämään sen paremmin salassa. Koko totuus paljastuu vasta myöhemmin. Uskon, että seuraukset näkyvät, kun yritetään palata normaaliin, Häkkinen kertoo.
Päihteiden käyttöä lisää esimerkiksi lisääntynyt ahdistus, jota voivat puolestaan aiheuttaa etätyö, lomautukset ja työttömyys. A-klinikalle hakeudutaan tyypillisesti vasta siinä vaiheessa, kun juominen on jo karannut käsistä. Hyvä merkki mahdollisesta riskijuomisesta ovat Häkkisen mukaan lähipiirin kiinnittäminen huomiota juomiseen sekä alkoholin kerta- ja viikkonannosmäärien nousu.
