Kaikilla tuntuu olevan mielipide asioihin tai ainakin siihen, kuinka yhteiskunnallisia toimintoja tulisi tehdä. Kansalainen voi vaikuttaa parhaiten omalla aktiivisuudellaan, eli äänestämällä. Nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi edellisissä kunnallisvaaleissa, kun muun kansan laski.
– On hienoa, että nuorten äänestysprosentti kasvoi verrattuna aiempiin kuntavaaleihin. Erityisesti kasvu on merkittävää, sillä samalla koko yleinen äänestysaktiivisuus laski ja vaalit pidettiin poikkeuksellisissa oloissa. Silti nuoret äänestävät muita ikäryhmiä vähemmän ja nuorten osallisuus kuntien päätöksentekoon on huolestuttavalla tasolla, kommentoi Allianssin osallisuusasiantuntija Virva Viljanen.
Vuoden 2021 vaaleissa 18-19-vuotiaiden äänestysprosentti oli 39,1 %, mutta aktiivisuus kääntyi laskuun 20-24-vuotiaiden keskuudessa 34,0 %. Nuoret naiset äänestivät nuoria miehiä aktiivisemmin. Koulutustason mukaan aktiivisimmin äänestivät korkeakoulutetut nuoret ja vähiten puolestaan vain perusasteen suorittaneet nuoret. Ulkomaalaistaustaisista nuorista vain 17,4 % käytti äänioikeuttaan.
– Äänestämisessä näkyvään eriarvoisuuteen pitää puuttua, jotta eri taustoista tulevilla ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua demokratiaan, Viljanen kommentoi tuloksia.
