Heititkö karkkipaperin luontoon? Sillä voi olla ikävät seuraukset

Lifestyle · Terhi Piiroinen

Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesijärjestelmää pitkin. Pidä Saaristo Siistinä ry on aloittanut kampanjan, jossa tarroitetaan kaupunkien katukaivoja näyttävillä värikkäillä tarroilla elokuun lopun ajan.

Mahanpuruja muovista -kampanjassa muistutetaan ihmisiä roskaamisen haitoista. Kadulle tai katukaivoon ei tule heittää roskaa, sillä ne voivat päätyä sieltä suoraan lähimpään vesistöön. Kampanja käynnistyy nyt jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna tarroitettuja katukaivoja voi nähdä Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Kauniaisissa, Lahdessa, Raumalla, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla. Lisäksi Savonlinnassa katukaivoja tarroitettiin jo aiemmin kesällä.

Näyttävästi tarroitettujen kaivonkansien lisäksi kaupungit pyörittävät kampanja-aikana näyttötauluillaan animaatiovideota, jossa kala hotkaisee kitusiinsa vahingossa tupakantumpin luullessaan sitä ravinnoksi ja sylkäisee sen heti pois. Tupakantumppi onkin yleisin rannoilta löytyvä roskatyyppi.

– Tupakantumppien lisäksi rannoilta löytyy huomattavan paljon muoviroskaa, erityisesti piknikeväiden kääreitä ja kertakäyttöastioita. Jokainen voi siis vaikuttaa omalta osaltaan roskaantumisongelmaan huolehtimalla omista roskistaan, kertoo PSS ry:n projektikoordinaattori Jutta Vuolamo.