Syyskuun puolivälissä vietetään valtakunnalista Hävikkiviikkoa. Siinä ihmisiä kannustetaan tarkastelemaan sitä, mitä elintarvikkeita roskiin päätyy ja vähentämään hävikkiään. Suomalaiset ovat tunnetusti kahvikansaa, mikä näkyy valitettavasti myös ruokahävikissä.
Kahvivalmistaja Meiran tuoreen tiedotteen mukaan jopa 13 prosenttia maan ruokahävikistä on keitettyä kahvia. Yhden suomalaisen 20 kilon edestä vuodessa kertyvästä ruokahävikistä 2,6 kiloa on kahvia, ja sitä enemmän pois heitettäväksi päätyy vain hedelmiä ja vihanneksia. Yleisin syy kahvihävikille on se, ettei keitettävän kahvin määrää osata arvioida oikein.
– Uskon, että kahvia ei osata ajatella samalla tavalla ruokahävikkinä kuin vaikkapa leipää. Kahvipapu on kuitenkin arvokas raaka-aine, jonka käsittelyyn ennen sen päätymistä kahvina kauppojen hyllyille tarvitaan satojen alansa ammattilaisten työpanos ja matka maapallon toisella puolella sijaitsevilta viljelmiltä Suomen Vallilaan. Haluamme tehdä osamme ruokahävikin vähentämisessä ja siksi pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta kahvista laadukkaana raaka-aineena, kertoo Meiran vastuullisuus- ja strategiajohtaja Marleena Bask.
Kahvin matka suomalaisten kuppeihin on pitkä, sillä Meiran käyttämät kahvipavut ovat peräisin muun muassa Hondurasista, Brasiliasta, Keniasta, Kolumbiasta ja Ugandasta. Yhtiön mukaan kahvi viljellään tyypillisesti itsenäisillä pientiloilla tai perhetiloilla.
