Kansainvälisten ja kotimaisten kokemusten perusteella lyhyempi työaika voi monilla aloilla helpottaa työn organisointia, nostaa tuottavuutta, parantaa työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Euroopassa on käynnissä erilaisia lyhennetyn työajan kokeiluja ja koronakriisin myötä niitä on laajennettu. Suomessa ei ole halukkuutta edes kokeilla lyhennettyä työaikaa, vaikka siihen on tarjolla rahoitusta.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo, että EU otti viime vuonna käyttöön SURE-tukivälineen työajan lyhentämisen ohjelmien sekä työntekijöitä ja itsensätyöllistäjiä suojaavien toimien rahoittamiseksi. Rahoitus jatkuu ensi vuoteen ja sitä on hyödynnetty jo esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Näissä maissa koronakriisiin liittyvinä toimina on otettu käyttöön tehostettu lyhennetyn työajan tuki. Espanjassa käynnistyy syksyllä kolmivuotinen kokeilu, jossa on mukana 200 yritystä ja noin 6.000 työntekijää.
– Suomi ei ole halunnut tätä mahdollisuutta hyödyntää. Ihmettelen miksi. Olemmeko yhteiskuntana kiinni vanhassa, kun meillä ei ole halukkuutta edes kokeilla uusia mahdollisuuksia työelämän kehittämiseksi? Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseksi tulisi ennakkoluulottomasti selvittää ja ottaa käyttöön kaikki keinot, Palola korostaa.
– Tuki tekisi lyhennetyn työajan teettämisen taloudellisesti kannattavammaksi, vahvistaisi työllisyyden nopeaa palautumista ja tasaisempaa jakautumista sekä ylläpitäisi väestön työkykyä ja sulattaisi rakennetyöttömyyttä. Kaikille toimialoille mahdollisuus ei varmaankaan sovi, mutta monilla se voisi luoda uutta buustia.
