Elävällä musiikilla on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Tämä käy ilmi hiljattain julkaistusta festaribarometristä, joka myös paljastaa suomalaisten festivaalikävijöiden käyttäytymisen muuttuneen koorona-aikana.
Tuore festivaalibarometri toteutettiin loka-marraskuussa 2020, ja siihen saatiin yli 13 000 vastausta. Festivaaleille osallistuminen jäi korona-aikana vähäiseksi. Moni ei halunnut lähteä massatapahtumiin, vaikka niitä olisi järjestettykin.
Barometrin vastausten perusteella festivaaleilla käyminen paransi kävijöiden yleistä hyvinvointia. Yli puolet vastaajista kertoi festivaalien lisännen myös heidän työhyvinvointiaan. Elävän musiikin puute vaikutti vastaajien mielestä negatiivisesti esimerkiksi sosiaaliseen hyvinvointiin, ja yleisön halu tukea tapahtuma-alaa sekä muusikoita korostui korona-aikana.
Vastaajat eivät olleet ainakaan loppuvuodesta 2020 kovinkaan valmiita osallistumaan keikoille ja konsertteihin lähitulevaisuudessa. Elävän musiikin puuttuminen elämästä sai kuitenkin monet havaitsemaan niiden tärkeyden, ja pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli varsin korkea.
Barometristä ilmeni myös kaksijakoinen suhtautuminen yleisötapahtumiin. Osa vastaajista koko koronarajoitukset tarpeellisina, osa ei välittänyt niistä. Jotkut paheksuivat korona-aikana festivaaleille osallistuvia, osa puolestaan vähätteli tilannetta.
Barometrin toteuttivat Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu barometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksylä 2014. Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen tavoitteena on koota tietoa festivaalien kävijöistä ja heidän mieltymysten muuttumisesta vuosien aikana.
