Kakka, pökäle, papana, kikkare, läjä, köntsä, paska, sonta ja uloste. Jätöksille on monta eri nimeä, mikä voi vaihdella niiden koostumuksen, hajun, muodon tai alkuperän mukaan. Nyt Turun biologisessa museossa pääsee tutkimaan sitä itseään.
Biologisessa museossa 18. tammikuuta avautuva Kappas, kakkaa! -näyttely johdattaa kävijät kakan jäljille ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia jätöksiin ympärillämme. Näyttelyssä on esillä parikymmentä luonnosta kerättyä aitoa kakkanäytettä sekä tuhti annos kakkatietoa. Näyttely tarjoaa paitsi mainion mahdollisuuden oppia tunnistamaan luonnossa vastaantulevia jätöksiä myös havahduttaa pohtimaan kakan monia merkityksiä.
– Luonnossa kakka on usein ainoa jäljelle jäänyt johtolanka jonkin eläimen läsnäolosta. Meille ihmisille pökäleen tai papanan muoto, väri ja jopa haju voivat antaa vihjeen siitä, mikä eläin sen on jättänyt jälkeensä. Muille eläimille kakka kuitenkin paljastaa yhdellä nuuhkaisulla huomattavasti enemmän tietoa, kuin mitä ihmisaistein voimme havaita, museosta kerrotaan.
Lääketieteessä ulosteesta on tullut arvokas tutkimuskohde, kun suolistomikrobien merkitys ihmisen terveydelle on alkanut vähitellen selvitä. Arkeologille kakka puolestaan paljastaa vuosisatojen takaisia asioita ihmisten arkielämästä ja biologille papanat taas kertovat muun muassa eläinten olinpaikoista ja ravinnosta.
Yli 16-vuotiaat eivät pääse Turun museoihin ilman koronapassia. Näyttely on kuitenkin esillä marraskuuhun asti.
