LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselyn mukaan lähes puolet työelämässä olevista suomalaisista pitää vuorovaikutuksen vähentymistä korona-ajan suurimpana vaikutuksena työntekoon ja arkeen. Yli neljäsosa työelämässä mukana olevista suomalaisista on myös sitä mieltä, että työhyvinvointi on heikentynyt ja melkein yhtä moni heistä mainitsee uupumisen lisääntyneen.
– Jäin miettimään, onko kyse vuorovaikutuksen määrän vähentymisen lisäksi myös sen laadusta. Esimerkiksi paljon etätyötä tekevät toimihenkilöt osallistuvat lukuisiin etäpalavereihin työpäivänsä aikana. Jotkut suorittavat palavereita läpi tehokkaasti ja agendan mukaisesti, eikä eri tehtävien välille jää juuri aikaa ennen seuraavan alkua. Aiemmin ihmiset kohtasivat spontaanisti kahviautomaateilla ja lounastauoilla. Vaikka vuorovaikutusta parannetaankin osallistavien keinojen avulla, inhimillinen ja ihmisten välinen vuorovaikutus on kuitenkin paljon enemmän jotain sellaista, jota videoneuvottelut eivät tavoita, LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Jonna Lahtinen pohtii.
Kyselyyn vastanneet mainitsivat myös koronan aikaansaamia positiivisia puolia, kuten esimerkiksi ajan säästymisen työmatkoilta sekä työrauhan ja häiriöttömyyden lisääntymisestä. Viidesosa kertoo pystyvänsä vaikuttamaan enemmän oman työnsä rytmittämiseen. Joustavuus on avainasemassa. Jos työtä ei pysty rytmittämään, saattaa vaarana olla uupumus.
– Ihmiset tarvitsevat työpäivän aikana rytminvaihdoksia ja palautumista, mikä on aivan keskeistä jaksamisen, henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta. Se sama työ, mikä aiemmin tehtiin mahdollisesti kasvokkain useana päivänä eri paikoissa, saatetaan tehdä nyt saman päivän aikana Teamsillä. Työn ja työpäivän huokoisuus näyttäisikin vähentyneen ja tekemisen tahti tullut intensiivisemmäksi.
