Luonnonvarakeskus (Luke) määritti suomalaisten kaupallisesti merkittävimpien kalatuotteiden hiilijalanjäljet. Tutkimuksessa selvitettiin ilmastovaikutukset rehuraaka-aineiden ja kalastusvälineiden tuotannosta fileointiin ja lopputuotteen kuljetukseen kaupan keskusvarastoihin.
Tulosten perusteella Suomessa kasvatetun kirjolohen ilmastovaikutus on tuotua kasvatettua lohta pienempi. Kalastetun kalan hiilijalanjälki on yleensä kasvatettua kalaa pienempi.
Suomessa myytävistä kalatuotteista yli puolet on lohta ja kirjolohta, jotka myydään pääasiassa tuoreena fileenä. Silakka ja muikku ovat suomalaisen kalastuksen merkittävimmät lajit, ja niillä oli myös penin ilmastovaikutus etenkin suurten saalismäärien vuoksi.
– Kalastetulla kalalla hiilijalanjälkeen vaikuttaa pyyntitapa ja polttoaineen kulutus saalismäärää kohden. Se vaihtelee suuresti sen mukaan, kuinka paljon saalista saadaan kerralla ja kuinka pitkät ovat kalastus- ja kuljetusmatkat, sanoo hankkeen vastuututkija Frans Silvenius.
Hankkeessa vertailtiin myös kalan ilmastovaikutusta muihin eläinkunnan tuotteisiin. Yleisesti ottaen kasvatetun kalan ilmastovaikutus oli pienempi kuin sian- ja naudanlihan ja hieman suurempi kuin broilerinlihan. Kalastetun kalan ilmastovaikutus oli lihatuotteita pienempi.
Kotimaiset kalatuotteet osoittautuivat tämän tutkimuksen perusteella ilmaston kannalta hyviksi, ja lisäämällä kotimaisen kalan osuutta ruokavaliossa pystytään ruoankulutuksen ilmastovaikutuksia pienentämään.
