Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta selvitti sukupuolen korjaushoitoja saaneiden kokemuksia hoitoon pääsyn esteistä Suomessa nykyisen translain ja -asetuksen aikana. Kyselyyn vastasi vuoden 2022 alussa yhteensä 544 vuosien 2003-2021 aikana sukupuolen korjaushoitoja toivonutta tai saanutta ihmistä.
Selvityksen mukaan lähes kaikki vastaajat toivoivat sukupuolen korjaushoitoja, mutta kuitenkin yli 40 prosenttia heistä oli ainakin toistaiseksi jäänyt ilman mitään hoitoja. Enemmistö vastaajista toivoi ja puolet oli saanut hormonihoitoa. Selvitys vahvistaa sen, että sukupuolen korjaushoidoille kokevat tarvetta transnaisten ja -miesten lisäksi muunsukupuoliset ja muut ei-binääriset ihmiset.
– Selvitys tuo esiin, että sukupuolen korjaushoidoille koetaan edelleen paljon erilaisia esteitä, joista monia voitaisiin ratkaista kehittämällä terveydenhuollon palvelupolkujen sujuvuutta ja lisäämällä tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta sote-ammattilaisten keskuudessa, sanoo selvityksen laatinut nuorempi tutkija Samuel Salovaara.
Yleisimmät sukupuolen korjaushoitoihin liittyvät esteet olivat epäluottamus hoitohenkilökuntaan, elämäntilanteeseen tai tiedon puutteeseen liittyvät esteet ja taloudelliset esteet. Myös huoliin tai pelkoihin liittyviä esteitä koki reilu viidennes vastaajista.
