Maailmantalouteen on iskenyt tänä keväänä kaksi sokkia: Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Kiinan voimakkaat koronatoimet. Inflaatio on monessa maassa jatkanut kiihtymistään, ja keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaansa. Tämä vaikuttaa myös Suomen talousennusteeseen.
Nordea laskee kasvuennusteitaan Venäjän hyökkäyssodan ja Kiinan koronatoimien seurauksena. Suomen talouden kasvuennuste laskee tälle vuodelle 2 prosenttiin ja ensi vuodelle 1,5 prosenttiin. Toisin sanoen talouskasvun uskotaan jatkuvan, mutta hitaammin kuin aiemmin on arveltu.
– Talouskehityksestä riippuu, kuinka vahvoja inflaation kerrannaisvaikutuksia ja erityisesti palkankorotuksia euroalueella loppuvuonna nähdään ja miten pitkään EKP:n kiristysvaihe jatkuu. Yksi maailmantalouden suurimmista riskeistä liittyy edelleen siihen, saako USA:n keskuspankki maassa vallitsevan voimakkaan ja laajan inflaatiokierteen hallitusti kontrolliin, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.
Helpotusta inflaatiopaineisiin ei aivan heti ole luvassa, sillä energian ja ruuan hinnat pysyvät todennäköisesti korkeina aiemmin odotettua pidempään. Venäjän viennin romahtaminen, kuluttajien ostovoiman heikkeneminen sekä yleinen epävarmuus painavat myös Suomen taloutta tänä vuonna.
