Aiemmin tällä viikolla vietetty helatorstai antaa vuosittain ihmisten arkeen yhden ylimääräisen vapaapäivän. Kyseessä on kristilliseen oppiin perustuva pyhä, mutta harva oikeasti edes tietää sen alkuperää. Kirkon viestintä on nyt selvittänyt ihmisille, miksi helatorstaita vietetään.
– Helatorstai linkittyy pääsiäiseen. Raamatussa kerrotaan, että pitkänäperjantaina Jeesus kuoli ristillä. Pääsiäisenä kuoleman voittanut ja ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen. Ajatellaan, että ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus vietti 40 päivää opetuslastensa kanssa opettaen heitä ja helatorstaina hän astui taivaaseen. Tästä juontuu helatorstain toinen nimi Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, Suomen evankelis-luterilainen kirkko kertoo.
Voidaan ajatella, että Jeesuksen tehtävä oli tällöin tullut tehdyksi maan päällä. Kristinuskon levityksen vastuu siirtyi hänen seuraajilleen. Raamatun mukaan Jeesus ei kuitenkaan jättänyt seuraajiaan selviytymään uudesta tilanteesta yksin, vaan lähetti opetuslapsilleen puolustajaksi Pyhän Hengen. Tätä muistellaan helluntaina, jota vietetään 10 päivää helatorstain jälkeen.
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin alkujaan ruotsista lainattu nimi, joka viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan hel. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin rukoilemalla hyvää satoa. Etelä-Suomessa sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi.
