Elinkustannusten noususta on syytetty Ukrainan sotaa, mutta todellisuudessa hinnat ja maksut alkoivat nousta jo ennen sitä koronapandemian aikana. Hintojen ja korkojen nousu iskee pienituloisten lisäksi velkaantuneisiin. Myös keskituloisten lompakko muuttuu ohuemmaksi, kun pakolliset kustannukset haukkaavat valtaosan tuloista.
Suomessa esillä on ollut enimmäkseen pienituloisten selviytyminen. Hallitus on esittänyt sosiaaliturvaetuuksiin ylimääräistä indeksikorotusta tälle vuodelle. Lisäksi velkajärjestelyn maksuohjelmassa olevien ihmisten elämiseen varattavaa rahamäärää korotetaan heinäkuusta alkaen enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös ulosottovelallisten suojaosuuden korottamista on vaadittu.
– Nämä ovat hyviä asioita, mutta Takuusäätiön huolena on, että työssäkäyvät velkojaan hoitavat keskituloiset ihmiset uhkaavat jäädä väliinputoajaksi, sanoo Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Kotitalouksilla on velkaa ennätyksellisen paljon suhteessa nettotuloihin. Vuoden 2021 lopussa sitä oli yli 133 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suuri velkarasitus, korkojen ja elinkustannusten nousu on huolestuttava yhtälö.
– Velalliselle, joka tienaa kuukaudessa 2 500 euroa netto, ei välttämättä jää elinkustannuksiin juuri toimeentulotuen perusosaa enempää rahaa, kun asumismenot ja velkojen lyhennykset on maksettu. Heillä on kovin vähän pelivaraa, jolla kohdata hintojen ja korkojen nousu, kertoo Pantzar.
