Suomessa on laaja ja toimiva rataverkosto. Ennen kutsuttiin maitojuniksi jokaisella pysäkillä ja asemalla pysähtynyttä junaa. Nykyään ne kulkevat nimellä lähijuna. Lähijunille olisi tilausta usealla paikkakunnalla, esimerkiksi Savon radan varrella sijaitsevista kylistä, joista olisi kätevä ja ekologisempaa matkustaa lähijunalla kaupunkiin muun joukkoliikenteen uupuessa.
M-junaliikenteen tarjonta Tampereen ja Nokian sekä Tampereen ja Toijalan välillä kasvaa elokuussa yli kaksinkertaiseksi. Uudet vuorot ovat kuntien tilaamaa lisätarjontaa, joka täydentää liikenne- ja viestintäministeriön ostamaa lähijunaliikennettä. Vuorojen rahoittajina ovat Nokian kaupunki, Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta ja Akaan kaupunki.
Uusien vuorojen ansiosta Tampere–Nokia-välillä ja Tampere–Toijala-välillä kulkee jatkossa arkisin lähijunia varhaisesta aamusta iltaan asti. Kuntien tilaaman ostoliikenteen lisäämiseen on edellytyksiä myös muualla Suomessa. Se on infrakustannusten suhteen edullinen tapa lisäliikenteen järjestämiseen.
Esimerkiksi Hanko-Karjaa-radan sähköistyksen jälkeen, vuonna 2024, Helsingin ja Hangon välille olisi perustettavissa suora junayhteys. Kaukoliikenteessä olisi mahdollista lisätä vuoroja esimerkiksi Turun ja Loimaan, Porin ja Tampereen sekä Oulun, Rovaniemen ja Kemijärven välillä tai tarjota aikainen aamuvuoro Savon radalta Kuopiosta ja Mikkelistä Helsinkiin.
Täysin uusia matkustajaliikenteen kohteita voisivat olla esimerkiksi Uusikaupunki ja Naantali, mikäli sähköistetyille radoille rakennetaan myös matkustajalaiturit. VR liikennöi jo tänä kesänä Uudenkaupungin radalla yhden viikonlopun ajan, kun Jukolan viesti moninkertaisti hetkeksi matkustajakysynnän Mynämäkeen. Vuoteen 2026 aikataulutettu uuden lähijunakaluston käyttöönotto avaa uusia mahdollisuuksia liikenteen lisäämiselle.
