Kansainvälisen tutkimuksen mukaan peräti 73 prosenttia suomalaisista on hyvin ahdistuneita energian hintojen noususta. Puhutaan energia-ahdistuksesta. Median pelotteluotsikot eivät auta asiassa ja skandaalihakuinen tiedottaminen on tuttu tyyli jo koronavuosilta. Tämä rasittaa ihmismieltä. Kaikki eivät osaa lukea kohuotsikoiden läpi.
– Media on käsitellyt tänä talvena energiakriisiä hyvin paljon. Kun me ihmiset olemme jo valmiiksi kuormittuneita koronakriisin jäljiltä, käy helposti niin, että kiinnitämme tavallista enemmän huomiota uhkaaviin asioihin. Tällöin on riskinä, että ahdistus ja huoli kasvavat enemmän kuin olisi ehkä syytä, sanoo psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala.
Lähes joka viides suomalainen kyttää sähkön hintaa päivittäin. Peräti 15 prosenttia taas on sitä mieltä, että heidän kiinnostuksensa energiankulutukseen alkaa jo vaikuttaa pakkomielteeltä.
– Ahdistuneelle on tyypillistä, että pyritään eri keinoilla helpottamaan kalvavaa epävarmuuden tunnetta. Asioiden tarkistelu tai varmistelu on hyvin tyypillinen tapa. Se voi helpottaa ahdistusta hetkeksi, mutta pidemmän päälle se jopa pahentaa ahdinkoa, ja tarkistelusta tulee helposti kierre. Onkin hyvä asettaa itselle rajat. Voi miettiä, miten välttämätöntä on tietää energian hinta joka päivä tai monta kertaa päivässä, Kujala sanoo.
Peräti 80 prosenttia suomalaisista toivoisi, että heidän kotinsa olisi nykyistä energiatehokkaampi. Pihla Groupin teettämään kyselytutkimukseen vastasi lähes 3 400 ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Englannissa. Pyskoterapeutti kehottaa asettamaan itselle rajoja hintojen tarkistamiseen.
– Meillä on varsin kylmät talvet, ja siksi energian hinnannousu vaikuttaa meihin selvästi. On syytä pohtia, miten myös vanhemmista kodeista saataisiin energiapihejä, sanoo markkinointi- ja liiketoimintajohtaja Minna Keränen Pihla Groupin teollisesta myynnistä.
