Hyvinvointiyhteiskunta keikahtaa helposti pahoinvointiyhteikunnaksi, kun erilaiset elämää helpottavat ja toimeentuloon liittyvät teot on toteutettavissa ilman fyysistä vaivannäköä. Kaikki tapahtuu nopealla tempolla, sormia napsauttamalla ja ilman, että tarvitsee liikkua ylimääräistä – olipa kyse sitten sosiaalisista kontakteista, työnteosta tai ruoan ostamisesta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan korkeakouluopiskelijat istuvat todella paljon. Heistä 41 prosenttia istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Ammattikorkeakoulun miesopiskelijoista jo yli puolet, 52 prosenttia, istuu arkisin 12 tuntia tai enemmän. Opiskelijoiden istumiseen käyttämä aika on siten suurempi kuin nuorilla aikuisilla keskimäärin.
– Korkeakouluopiskelijat, erityisesti miehet, istuvat hälyttävän paljon. Vastikään on uutisoitu myös suomalaismiesten fyysisen kunnon heikkenemisestä. Nämä kaksi tutkimustulosta kertovat siitä, että paikallaanoloa tulee vähentää ja liikkumista edistää arjen toimintaympäristöissä aktiivisesti, kertoo suunnittelija Noora Holm THL:stä.
Suurin osa istumisesta tapahtuu opiskelu- tai työpäivän aikana sekä kotona television, tietokoneen tai älylaitteen ääressä. Pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen liikkuisi suosituksia vastaavan määrän.
– Liiallinen istuminen lisää muun muassa ylipainon, univaikeuksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä. Pienikin liike, kuten seisomaan nousu ja lyhyt jaloittelu opiskellessa, lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin, kertoo terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikkuva opiskelu -ohjelmasta.
– On olennaista, että korkeakoulujen opiskelutilat tukevat työskentelyasentojen vaihtelua. Lisäksi on toivottavaa, että opetuksen järjestäjä mahdollistaa ja rohkaisee opiskelijoita terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistäviin aktiivisiin taukoihin – myös etäopetuksessa, toteaa korkeakoululiikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala Opiskelijoiden Liikuntaliitosta.
Peruskoulussa liikuntatunnit ovat olennainen osa opetussuunnitelmaa. Toiminnalliset välitunnit, tauot sekä ohjatut ja säännölliset, kesken päivää pidetyt jumppatunnit olisivat kansanterveydellisesti järkeviä myös korkeakouluissa ja työpaikoilla. Lasku pienenee pitkällä aikavälillä.
